Päivitystilanne:

12.4.2000:
Talven influenssaepidemat Euroopassa ovat ohi. Influenssaa esiintyy kuitenkin yhä yksittäistapauksina. Epidemian aiheuttivat H3N2-alatyyppiin kuuluvat influenssa A-virukset. Influenssa B-viruksia on esiintynyt hyvin vähäisessä määrin läpi talven. Toisinaan B-virukset ovat aiheuttaneet epidemian vasta kevään kynnyksellä. Nyt siihen viittaavaa kehitystä ei ole näköpiirissä.

Kronologia:

Kesämme aikana ei tullut ilmoituksia sellaisista influenssavirusten muunnoksista, joihin olisi liittynyt tavanomaista voimakkaamman epidemian uhka pohjoisella pallonpuoliskolla talvella 1999-2000. Vähäisempää muuntumista kuitenkin todettiin. Sen johdosta tehtiin muutoksia eteläisellä pallonpuoliskolla vuonna 2000 käyttöön otettavan influenssarokotteen koostumukseen. Muuntumisen oletettiin korkeintaan vähäisessä määrin heikentävän syksyllä 1999 Euroopassa käytettävien influenssarokotteiden suojatehoa.

Lokakuu: Ranskassa, Britanniassa, Sveitsissä, Norjassa, Hollannissa, Tsekissä, Saksassa, Espanjassa ja Portugalissa varmistettiin virologisesti yksittäisiä influenssa A-viruksen aiheuttamia infektioita, monissa näistä maista vain yksi tapaus. Ranskassa ensimmäiset tapaukset olivat Yhdysvalloista ja Kanadasta saapuneita potilaita. Ruotsissa ensimmäiset H3-alatyypin influenssa A-virukset todettiinYhdysvalloista ja Kiinasta saapuneilla matkailijoilla. Belgiassa äkilliset hengitystieinfektiot lisääntyivät tuntuvasti, mutta laboratoriotutkimusten perusteella syynä eivät olleet influenssavirukset. Tyypitetyt viruskannat eivät antigeenisesti eronneet merkittävästi H3N2-alatyyppiin kuuluvasta rokoteviruksesta A/Sydney/5/97.

Marraskuu: Kuun alussa Ruotsissa varmistettiin virologisesti yksi influenssa B-tapaus (kauden ensimmäinen Euroopassa) ja muutamia uusia influenssa A -tapauksia maahan saapuneilta matkailijoilta ja heidän lähipiiristään. Kuun lopussa myös kotimaiset virologiset löydökset lisääntyivät Ruotsissa. Muutamaa Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa eristettyä H1N1-alatyypin virusta lukuun ottamatta Euroopassa todetut influenssa A -virukset olivat H3N2-alatyyppiä. Tyypitetyt virukset vastasivat antigeenisesti syksyn influenssarokotteen viruskantoja. Tapaukset tulkittiin yleensä yksittäisinfektioiksi. Alueellinen influenssaepidemia ilmoitettiin Ranskasta (Rhone-Alpes), jossa virologisia influenssa A-löydöksiä kertyi lähes yhtä paljon kuin muualla Euroopassa yhteensä.

Joulukuu: Ensimmäiset virologiset influenssadiagnoosit (A-tyypin virus) Suomessa tehtiin Turun yliopiston virusopin laboratoriossa marras-joulukuun vaihteessa. Samoihin aikoihin kliininen influenssa ja/tai influenssaa osoittavat laboratoriolöydökset (A-tyyppi, H3N2 alatyyppi) lisääntyivät Belgiassa ja Britanniassa. Ranskassa paikallisten influenssaepidemioiden alue laajeni maan pohjoisosiin.

Joulukuun 2. viikolla (n:o 49) influenssatapaukset lisääntyivät ja influenssaa esiintyi paikallisepidemioina mm. Sveitsissä, Britanniassa, Irlannissa ja Ranskassa. Belgiassa influenssan kaltainen tauti ylitti selvästi epidemiakynnyksen. Esim. Norjassa ja Tanskassa influenssaa esiintyi yhä vain yksittäistapauksina. Islannissa epidemia voimistui alueelliseksi.

Joulukuun 3. viikolla (n:o 50) Islannin influenssa A-epidemian ilmoitettiin levinneen laajaksi ja Italiassa eristettiin kauden ensimmäiset kolme influenssa A(H3N2)-viruskantaa. Ruotsissa virologiset influenssalöydökset lisääntyivät maan eteläosassa, etenkin Tukholmassa. Suomessa löydökset lisääntyivät selvimmin Turun seudulla; pohjoisimmat varmistetut tapaukset olivat Kuusamosta. Ranskassa akuutit hengitystieinfektiot lisääntyivät ja ylittivät nyt 50 %:lla viikkojen 40-46 tason.

Joulukuun 4. viikolla (jouluviikko) diagnostisoitiin ensimmäiset influenssa A-virukset suomalaisilla varusmiehillä. Ruotsissa virologiset osoitukset influenssa A -viruksista lisääntyivät tuntuvasti, mutta sairastuvuusluvut viittasivat yhä paikallisiin epidemioihin. Norjassa, Britanniassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Islannissa, Saksassa ja Sveitsissä influenssa lisääntyi selvästi aiheuttaen alueellisia epidemioita. Esimerkiksi Itävallassa influenssaa todettiin vain yksittäistapauksina.

Joulukuun 5. viikolla (n:o 52) influenssa lisääntyi yhä ja sen katsottiin levinneen alueellisia epidemioita laajemmalle mm. Norjassa, Ruotsissa, Islannissa ja Suomessa.

Tammikuu 2000: Vuoden ensimmäisellä viikolla influenssaepidemia voimistui yhä läntisessä Euroopassa. Esim. Britanniassa tautitapausten määrä nousi vuoden ensimmäisellä viikolla korkeammaksi kuin 1990-luvun epidemioissa keskimäärin, mutta ei kuitenkaan vielä edellisen vuoden tasolle; Ranskassa edellisen vuoden huippu savutettiin. Jo viikolla 2 epidemia näytti taittuvan laskuun Sveitsissä, Norjassa, Belgiassa ja Hollannissa. Britanniassa ja Ranskassa sekä tilapäisesti Saksassa epidemia kääntyi laskuun viikolla 3, Suomessa viimeistään viikolla 4. Influenssan voimistuminen Tsekin tasavallassa ennakoi epidemian painopisteen siirtymistä itäiseen Eurooppaan.

Helmikuu: Helmikuun alkaessa epidemia oli hiipumassa läntisessä Euroopassa ja voimistumassa tai huipussaan Itä-Eurooppassa ja Välimeren maissa. Saksassa epidemia osoitti vain vähäisiä laantumisen merkkejä viikolla 5; samalla kiinnitettiin huomiota siihen, että sairastumisia esiintyi ennakoitua enemmän syksyllä 1999 infuenssarokotuksen saaneilla. Ruotsissa epidemian laantuminen pysähtyi viikolla 5. Viikolla 6 kliinistä influenssaa oli Englannissa enää 3% kauden huippuviikon tapausmääristä. Vastaava prosenttiosuus oli Belgiassa 50%, Sveitsissä 40%, Ranskassa 35%, Norjassa <30% ja Helsingin terveyskeskuksissa 30%. Viikolla 8 influenssaa raportoitiin enää yksittäistapauksina mm. Britanniasta, Norjasta, Tanskasta, Sveitsistä ja Portugalista.

Maaliskuu: Influenssaa esiintyi Euroopassa enää yksittäistapauksina ja pieninä paikallisepidemioina. Vain Islanti ilmoitti kuukauden alussa laajalle levinneestä epidemiasta, joka myöhemmin laantui. H3N2-alatyypin viruksia vähemmän raportoitiin H1N1-viruksia (Islanti, Saksa, Italia, Ranska) ja influenssa B-viruksia (Suomi, Norja, Venäjä, Ranska, Saksa, Britannia ja Tsekki).

Talven 1999/2000 influenssaepidemian aiheuttivat lähes yksinomaan H3N2-alatyypin influenssa A -virukset. Voimakkain epidemiavaihe ajoittui tammikuuhun. Influenssa B-viruksia eristettiin vähäisessä määrin useissa Euroopan maissa. H1N1-alatyypin influenssa A-viruksia raportoitiin vielä vähemmän. Vain Islannissa H1N1-virusten aktiviteetti ylsi epidemiaksi asti. Osoitukset H1N1-viruksista lisääntyivät kauden lopulla Yhdysvalloissa.

Epidemiatilanne Euroopassa päivitetään alla olevaan taulukkoon. Tiedot perustuvat toisaalta influenssan kaltaisen taudin esiintyvyyden seurantaan, toisaalta virologisten laboratorioiden ilmoituksiin diagnostisoiduista influenssatapauksista.

+ = yksittäisiä tapauksia
++ = paikallisia epidemioita
+++ = alueellisia epidemioita
++++ = laaja maan kattava epidemia

Alkuun

Edelliselle sivulle