Päivitystilanne 22.4.2003:

Kronologia:

Kesäkuu - Heinäkuu 2002: Influenssaa esiintyi eteläisellä pallonpuoliskolla ja Kaakkois-Aasiassa (mm. Argentiina, Brasilia, Uusi-Seelanti, Chile ja Australia) pieninä ja keskivoimakkaina epidemioina. Madagaskarilla influenssan kaltainen tauti lisääntyi voimakkaaksi epidemiaksi Fianarantsoan provinssin talvisilla vuoristoseuduilla, ja kuolemantapaukset lisääntyivät pikkulapsilla ja vanhuksilla; influenssa A/H3N2-virus varmistettiin muutamista potilaista.

Elokuu: Eteläisen pallonpuoliskon pienehköt influenssaepidemiat heikkenivät kuun lopulla. Liikkeellä oli kaikkia kolmea influenssavirusten kehityshaaraa: A-virusten alatyypit H3N2 ja H1N1 sekä B-virukset. Euroopassa influenssaa ei esiintynyt epideemisenä.

Madagaskarin vuoristoseuduilla (Fianarantsoan ja Antananarivon provinssit) epidemia voimistui yhä; kuukauden lopulle tultaessa raportoituja tautitapauksia oli kertynyt yli 20 000 ja kuolemantapauksia lähes 700. Potilaista eristetyt 20 viruskantaa vastasivat antigeenisesti viime vuosina maailmalla (myös Suomessa) liikkuneita H3N2-alatyypin influenssa A -viruksia. Virukset eivät ole totutta pahempia patogeeneja eikä alueelta ole eristetty influenssaviruksia, joihin liittyisi uhka vaikean epidemian laajenemisesta.

Madagaskarin epidemian kehittyminen vaikeaksi on usean tekijän summa. Viime vuosina H3N2-epidemiat ovat olleet vaikeakulkuisella saarella pieniä. Vuoden 1996 jälkeen H3N2-virusta oli eristetty vain vuonna 2001 ja tällöinkin sairastuvuus oli vähäistä. Pienten epidemioiden vuoksi väestön immuniteetti on jäänyt heikoksi. Alueella on ongelmia terveydenhuollon järjestämisessä, ja esimerkiksi alle 5-vuotiaista lapsista 40% kärsii aliravitsemuksesta. Myös talvi on ollut erityisen kylmä.

Argentiinassa todettiin kouluepidemia (sairastuvuus 75%), jonka aiheutti B/HongKong/330/01-tyyppinen virus. Syksyllä 2002 Suomessa käyttöön otettava influenssarokote antaa hyvän suojan muun muassa tätä virusta vastaan.

Syyskuu: Eteläisen pallonpuoliskon epidemiat alkoivat laantua. Euroopassa raportoitiin laboratorioissa varmistettua influenssaa (sekä A- että B-viruksia) vain yksittäistapauksina (Britannia, Islanti, Ruotsi, Norja, Suomi, Espanja, Venäjä).

Lokakuu: Eteläisellä pallonpuoliskolla yhä A/H3N2- ja B-influenssaa yksittäistapauksina mm. Argentiinassa, Chilessä ja Brasiliassa. Euroopassa edelleenkin vain yksittäisiä varmistettuja influenssatapauksia (Britannia, Saksa, Ranska, Italia, Portugali, Espanja). Liikkeellä sekä influenssa A- että B-viruksia. Britanniassa eristettiin viikolla 43 influenssa A -virus, joka kuului viime talvena maailmalla levinneeseen poikkeavaan H1N2-alatyyppiin. Poikkeavuudestaan huolimatta viruksen ei uskota aiheuttavan suurta epidemiaa.

Marraskuu: Euroopassa edelleen vain yksittäisiä virologisesti varmistettuja influenssatapauksia. Influenssa B-viruksia diagnostisoitiin enemmän kuin A-viruksia, joka on ajankohtaan nähden poikkeuksellista. Myös Itä-Suomessa viikolla 46 sairastuneesta potilaasta eristettiin influenssa B -virus. Kyseinen viruskanta poikkeaa antigeenisesti kevättalvella 2002 Suomessa eristetyistä B-viruksista. Syksyn 2002 rokotus antaa hyvän suojan tätä uutta virusmuunnosta vastaan.

Joulukuu: Influenssa B-viruksia liikkeellä yhä A-viruksia selvästi enemmän, mutta ei varsinaisia epidemioita. B-löydökset pääosin Portugalista, Espanjasta ja Ranskasta, joitakin tapauksia myös Britanniassa, Tsekissä ja Suomessa. Kaikki B-virukset samaa muotoa, joka tunnistettiin Suomessa marraskuussa. Hajatapauksina todetut influenssa A-virukset pääosin H3-alatyyppiä (mm. Saksa, Britannia, Sveitsi, Hollanti ja Venäjä). H1-alatyypin viruksia Ranskassa. Syksyn 2002 influenssarokotukset antoivat varsin hyvän suojan kaikkia yllä todettuja influenssaviruksen muotoja vastaan.

Tammikuu 2003: Influenssa B-viruksia koskevat löydökset lisääntyivät tammikuun alussa useissa Euroopan maissa ja influenssa A-löydökset mm. Ruotsissa. Pääasiassa oli kyse yksittäisistä tautitapauksista ja pienistä paikallisepidemioista. Ranskassa epidemia-alue oli yhtenäisempi ja laajempi. Tutkitut B-viruskannat vastasivat antigeenisesti syksyn 2002 rokotevirusta (B/HongKong/330/01-variantti). Suomessa influenssa lisääntyi varuskunnissa, ja viikolla 3 Pohjanmaalla käynnistynyt kouluepidemia varmistui influenssa B-viruksen aiheuttamaksi (poissaolot ylittivät 50%). Kuukauden lopulla B-viruksen aiheuttamat varuskuntaepidemiat olivat levinneet yli maan, samoin influenssankaltainen tauti kouluissa. Myös Britanniassa kouluepidemiat yleistyivät. Varusmiesiän ylittäneen väestön keskuudessa influenssaa esiintyi kaikkialla Euroopassa vain vähän.

Helmikuu: Influenssa B-viruksen aiheuttamat kouluepidemiat yleistyivät yhä sekä Euroopassa että USA:ssa. Kaikkialla B-epidemiat koskivat varsin vähän vanhempaa aikuisväestöä. Suomessa B-virukset alkoivat vähetä jo ennen kuun puoliväliä. Laboratoriovarmistukset A-viruksista yleistyivät kuun alkupuoliskolla monissa Euroopan maissa, mutta paikallisetkin epidemiat olivat harvassa ja pysyivät pieninä. H3-alatyypin virusta todettiin enenevässä määrin mm. Saksassa, Itävallassa, Ranskassa, Italiassa, Norjassa ja Ruotsissa, H1-alatyypin A-virusta Tsekissä, Unkarissa ja Norjassa (jälkimääisessä varmistettiin H1N2). Kuukauden lopussa H3-viruksen aiheuttama epidemia voimistui selvimmin Saksassa. Myös Sveitsissä, Tsekissä ja Italiassa A-virusta raportoitiin enemmän kuin B-virusta. Britanniassa B-virus oli yhä valtavirus.

Maaliskuu: B-virukset vähentyivät Euroopassa samalla kun A-virukset yleistyivät keski- ja itä-Euroopassa, myöhemmin myös etelä- ja länsi-Euroopassa. Pääasiassa oli liikkeellä A/H3-viruksia. Suomessa H3-virukset jäivät yksittäisiin osoituksiin; myös kaksi influenssa A/H1-virusten aiheuttamaa pientä varuskuntaepidemiaa osoitettiin.

Huhtikuu: Influenssa vähentyi kaikkialla Euroopassa; kuun lopussa raportoitiin enää yksittäisiä virologisesti varmistettuja tapauksia (pääasiassa H3- ja H1-alatyypin influenssaviruksia). Hollannin lintuinfluenssaa (H7N7-alatyyyppi, tarttunut myös ihmisiin) käsitellään toisaalla ( Hae ).

Syksyn 2002 influenssarokotus antoi varsin hyvän suojan lähes kaikkia epidemiakaudella 2002-03 Euroopassa liikkeellä olleita influenssaviruksen muotoja vastaan. Vähäisessä määrin todettiin kuitenkin (mm. Suomessa) sekä A- että B-viruksen muunnoksia, joita vastaan rokotus antoi huonomman suojan.

Epidemiatilanteen päivitys alla olevassa taulukossa perustuu influenssan kaltaisen taudin seurantaan ja virologisten laboratorioiden ilmoituksiin diagnostisoiduista influenssatapauksista. Merkinnät koskevat tilannetta kuukauden lopussa, viimeisen kuukauden yhteydessä tilannetta päivityshetkellä.

* B-viruksen aiheuttamia paikallisepidemioita varuskunnissa ja kouluissa sirotellusti yli maan. Vanhemmalla väestöllä influenssa vähissä.

Linkkejä lisätietoihin Suomen epidemiasta:

• Ei suuria influenssaepidemioita Kansanterveys 2002/9
• Influenssa B -virus häiriköi kouluissa, rokotus suojaa senioreita Kansanterveys 2003/2
• Influenza activity in Finland (a brief summary)