Suomalaisvauvat saavat lisäruokaa imetyksen ohessa huomattavasti aikaisemmin, kuin suositukset esittävät. Vauvojen lisäruokinta aloitetaan keskimäärin jo 1,4 kuukauden iässä, kun kansainvälinen tavoite on yksinomainen imetys puolivuotiaaksi. Poikavauvat saavat lisäruokaa tyttöjä aikaisemmin ja heitä myös imetetään lyhyemmän aikaa. Muun ravinnon ohella suomalaisia vauvoja imetetään noin 7 kuukautta, kun tavoite on vähintään yksi vuosi. Yksi syy imetyksen lyhyeen kestoon on jo synnytyssairaaloissa aloitettu lisäruokinta.

Synnytyssairaaloiden käytännöissä parannettavaa

Synnytyssairaaloiden käytännöissä on suuria alueellisia eroja. Kun joissain sairaaloissa vain pieni osa vauvoista saa lisämaitoa, toisissa lähes kaikille vauvoille annetaan joko luovutettua rintamaitoa tai äidinmaidonkorviketta imetyksen ohessa.Tutkimusten mukaan lisämaitoa saaneiden vauvojen imetys jää lyhyemmäksi kuin alusta saakka täysimetettyjen vauvojen.

Lisämaidon antamisen perusteet olisikin syytä ottaa tarkasteluun sairaalakohtaisesti. Synnytyssairaaloiden toimintamallien kehittämiseen on olemassa valmis ohjelma ”Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen”. Tavoite on tukea ja kannustaa äitejä imettämään, sillä imetys ja äidinmaito ovat vauvalle monella tavalla tärkeitä. Imetyksellä on lukuisia hyödyllisiä terveysvaikutuksia, jonka vuoksi sen edistäminen on kansanterveydellisestikin tärkeää.

Nuoret ja vähän koulutetut äidit tarvitsevat tukea

Perheiden sosiodemografiset erot heijastuvat vahvasti imeväisruokintaan. Pisimpään imettävät Etelä-Suomessa asuvat korkeasti koulutetut, yli 30-vuotiaat tupakoimattomat naiset, joiden vauvat eivät saa lisämaitoa synnytyssairaalassa. Lyhyeksi imetys jää etenkin vähän koulutetuilla ja tupakoivilla äideillä. Poikavauvoja ja esikoisia imetetään muita lyhyempään.

Äiti on tärkeä – puoliso on tärkeä

Suomalaiset miehet pitävät imetystä tärkeänä ja haluavat tukea vaimoaan imetyksessä. Heidän suhtautumisensa imetykseen on hyvin myönteistä.

Puolisolla onkin suuri merkitys imetyksen onnistumiseen. Tutkimusten mukaan oma mies on äitien mielestä tärkeimpiä imetyksen tukijoita. Puolison asenne imetykseen vaikuttaa naisten imetysaikeisiin ja se on tärkein vaikuttaja äidin päätökseen aloittaa imetys. Miehille ja perheille suunnattu koulutus imetyksestä lisää puoli vuotta kestävää täysimetystä. Puolison mahdollisuudet imetyksen tukijana tulisikin huomioida nykyistä paremmin myös äitiys- ja lastenneuvoloissa. 

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori
Suvi Virtanen
Kansanterveyslaitos
Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi

Ylilääkäri
Anneli Pouta
Kansanterveyslaitos
Lasten ja nuorten terveyden osasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi