|
Suomalaisten ravintotottumukset ovat muuttuneet terveellisempään
suuntaan. Rasvaa käytetään vähemmän, vitamiinipitoisia
elintarvikkeita enemmän, suolaa edelleenkin liikaa, mutta sokeria
lähes suositellusti. Vaikka suomalaiset ovat oppineet syömään
entistä terveellisemmin, korjattavaa on vielä paljon. Alueelliset
ja koulutuksesta johtuvat erot ovat hiljalleen poistumassa.
Suomalaisten ravintoa tutkittiin toissa keväänä suuressa
FINRAVINTO-tutkimuksessa, joka oli osa FINRISKI-tutkimusta. Vastaava
tutkimus tehtiin viimeksi vuonna 1982. Tutkimukseen kutsuttiin noin
8000 25-64 -vuotiasta. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalan ja Kuopion
lääneissä, Turku-Loimaa alueella sekä Helsingissä
ja Vantaalla. Tutkimukseen osallistuneista noin 6000:sta lähes
joka kolmas piti ruokapäiväkirjaa kolmen vuorokauden ajan.
Jokainen merkitsi päiväkirjaan kaiken syömänsä
ja juomansa. Annosten koot arvioitiin valokuvakirjan avulla.
Kymmenessä vuodessa suomalaisten ravinnon rasvapitoisuus on laskenut
38:sta 34 prosenttiin. Itä- ja länsisuomalaisten välillä
ei ole enää merkittäviä eroja. Tilanne näyttää
hitaasti lähenevän kansainvälistä 30 %:n suositusta.
Ihmisten ravintotottumukset ovat keventyneet, jolloin on luovuttu tyydyttyneen
rasvan käytöstä. Sen osuus energiasta on enää
15 %, kun se oli kymmenen vuotta sitten 19 %. Vielä on kuitenkin
matkaa suositukseen, jonka mukaan korkeintaan 10 % kokonaisenergiasta
saadaan tyydyttyneistä rasvoista.
toisen palstan alkuun
|
|
Monityydyttymättömien rasvojen osuus on
keskimäärin 5 % suosituksen ollessa 7. Kertatyydyttymättömien
rasvojen osuus on noin 12 %. Kertatyydyttymätöntä öljyhappoa
sisältävästä rypsiöljystä on tullut teollisuuden
suosima öljy.
Lähes suositusten mukainen sokerin käyttö on pysynyt
hyvin vakaana yli kymmenen vuotta. Sen sijaan alkoholin osuus energiasta
on kasvanut, ja on suurin helsinkiläisillä miehillä.
Miehet saavat enemmän suolaa suuremman ruokamäärän
mukana, ja koska he valitsevat suolaisempia ruokia kuin naiset. Kasviksia
ja hedelmiä suositaan entistä enemmän ja niiden mukana
saadaan aiempaa runsaammin C-vitamiinia. Miehet saavat C-vitamiinia
ravinnon mukana 135 mg ja naiset 147 mg.
Ruisleipä on tärkeä kuitulähde. Itäsuomalaiset
miehet saavat ravinnossa 28 g kuituja, kun eteläsuomalaiset naiset
saavat vain 18 g.
Koulutuksesta tai ammatista riippumatta rasvaa käytetään
jokseenkin saman verran. Korkeasti koulutetut karttavat kyllä näkyvää
rasvaa, mutta syövät sen juustoina, kun taas vähemmän
koulutetut levittävät leivälle enemmän rasvaa. Koulutetut
ihmiset suosivat kasviksia, mutta unohtavat ruisleivän ja perunan.
Pirjo Pietinen, KTL
|
