|
Tartuntatautien ilmoittaminen muuttuu toukokuun alussa. Uudistus
juontuu tartuntatautilain muuttumisesta ja Kansanterveyslaitoksen uudesta
roolista infektiosairauksien seurannassa. Mikrobiologiset laboratoriot
ja sairaanhoitopiirit osallistuvat keskeisesti seurantaan.
Tärkein muutos on, että mikrobiologiset laboratoriot alkavat
ilmoittaa löydöksistä. Tämä lisää
seurattavien tautien määrää ja parantaa sekä
ilmoitusten kattavuutta että niistä laadittavan tartuntatautirekisterin
tietojen laatua. Laboratoriot ilmoittavat tarvittavat tiedot joko sähköisesti
tai postitse lomakkeella. Uutta on myös se, että laboratoriot
muistuttavat lääkäriä löytäessään
tämän ilmoittamisvelvollisuuteen kuuluvan mikrobin.
Lääkärin ilmoituslomakkeet
Lääkärin ilmoituslomakkeita on kolme:
1) Tartuntatauti-ilmoitus A vastaa aikaisempaa lomaketta. Sillä
lääkäri ilmoittaa tartuntataudista potilaan asuinkunnan
sairaanhoitopiiriin ja terveyskeskukseen;
2) Tartuntatauti-ilmoitus B on uusi lomake, jolla lääkäri
ilmoittaa HIVinfektiosta, ja joka lähetetään vain KTL:een;
3) Tartuntatauti-ilmoitus C on uusi lomake, jolla lääkäri
ilmoittaa potilaan asuinpaikan terveyskeskukseen epäilleessään
potilaalla sukupuolitautia. Tämän tapainen lomake oli käytössä
vuoteen 1986.
Lomakkeissa kysytään aikaisemnpaa tarkemmin mm. tartuntatapaa
ja rokotustietoja sekä HIVinfektioissa aidsin määritteleviä
sairauksia. Sairaanhoitopiiri tai KTL voivat tarvitessaan tiedustella
ilmoituksia tai kysyä lisätietoja.
Tartuntatautiasetuksen muutos lisää ilmoitettavia tauteja.
Toukokuun alusta joudutaan ilmoittamaan ekinokokkoosista, granuloma
inguinalesta, H.influenzaen aiheuttamasta aivokalvotulehduksesta tai
muusta septisestä sairaudesta, legionella ja listeriainfektioista,
malariasta, rabieksesta, sikotaudista, jäykkäkouristuksesta,
toisintokuumeesta, tuhkarokosta, vihurirokosta ja ulcus mollesta. Näitä
esiintyy kuitenkin vähän.
Lääkärin tehtävien ilmoitusten kokonaismäärä
vähenee, sillä kaikista salmonellainfektioista ei tarvitse
ilmoittaa.
Vastuunjako
Ilmoitusten tiedot kootaan sairaanhoitopiirien rekistereihin ja KTL:ssa
niistä koostuvaan valtakunnalliseen rekisteriin.
Sairaanhoitopiireissä tallennetaan vastaanotetut lmoitustiedot,
tarkistetaan ne ja yhdistetään saman tapauksen tiedot. Ne
välitetään KTL:een, missä suurelta osin sähköisesti
lähetetyt tiedot tallennetaan, tarkistetaan ja välitetään
edelleen sairaanhoitopiireihin. Sairaanhoitopiirien ja KTL:n välinen
tietoliikenne muuttuu täysin sähköiseksi järjestelmän
kokonaan valmistuttua.
Tartuntatautirekisteri on henkilörekisteri, joka sisältää
arkaluonteista tietoa. Valtaosa tiedosta on kuitenkin hyödynnettävissä
ilman henkilötietoja, joita käytetään vain niitä
välttämättä tarvittaessa. Määräajan
kuluttua ne poistetaan rekisteritiedoista. Salassapito vaatii erityistä
huolellisuutta.
Uudistus tuo parannuksia
Uudistuksella pyritään nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan
tiedon kulkua parantamaan tietosuojaa vähentämään
päällekkäistä työtä
toisen palstan alkuun
|
|
parantamaan rekisterin kattavuutta ja kerättävän
tiedon luotettavuutta tarkentamaan sairauksista kertyvää tietoa
järjestämään palveleva palaute tiedottamaan aikaisempaa
paremmin seurannan tuloksista. Ilmoituksiin perustuvaa tietoa käytetään
mm. epidemioiden toteamiseen, tartuntatautien ehkäisyyn sekä
erilaisten tartuntatauteihin liittyvien torjunta, rokotus ym. ohjelmien
toteutumisen ja vaikuttavuuden arvioimiseen. Tietoa voidaan käyttää
niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin
tasolla.
Atk-järjestelmä
Kansanterveyslaitos rakentaa atkjärjestelmän rekisterien
ylläpitämistä, tietojen analysointia ja jakelua varten.
KTL tarjoaa veloituksetta käyttöön alueellisen rekisterin
ylläpitoohjelmiston ja laboratorioiden ilmoitusohjelmiston. Käyttäjä
hankkii tarvittavat apuohjelmat itse.
Valtakunnallisen rekisterin ylläpitoohjelma rakennetaan KTL:ssä
VAXtietokoneille Digitalin Rdb/VMStietokannan hallintajärjestelmällä.
Ohjelmistot toteutetaan Paradox for Windows relaatiotietokantaohjelmistolla.
Sen lisäksi jokainen käyttäjä tarvitsee tehokkaan
IBMyhteensopivan mikrotietokoneen, Microsoft Windows käyttöympäristön,
hyvätasoisen kirjoittimen sekä modeemin.
Sairaanhoitopiirien ja suurimpien laboratorioiden ilmoituksia vastaanotetaan
rekisteriin atkmuodossa päivittäin. Tiedonsiirto tapahtuu
puhelinyhteyksiä käyttäen modeemin avulla. Yhteydenottoa
yrittävät osapuolet varmistetaan mm. käyttäjätunnuksen
ja salasanan avulla.
Monimuotoista palautetta
Alusta alkaen on palautetta suunniteltu huolellisesti. Palauteohjelma
välittää KTL:n infektioepidemiologian osastolla valmiiksi
analysoituja valtakunnallisia ja alueellisia raportteja taulukoina.
Mikrobilöydösten ja tautitapausten kertymät julkaistaan
säännöllisesti tässä lehdessä. Laajempia
analyyseja ja katsauksia julkaistaan myös muiden kanavien kautta.
Myös lääninlääkäreille ja vastaaville
terveyskeskuslääkäreille tarjotaan samoin teknisin edellytyksin
toimivaa kyselyohjelmaa, jonka avulla he voivat hyödyntää
KTL:n raportteja ja tilastotietokannan tietoja.
Atkjärjestelmä tekee lisäksi mahdolliseksi tiedon omaaloitteisen
analysoinnin järjestelmän piiriin kuuluvissa yksiköissä.
KTL:stä välitetään rekisterin tietoja, joista yksilön
tunnistamismahdollisuus on poistettu (tilastotietokanta).
Lääkärit tekevät tartuntatautiilmoitukset edelleen
lomakkeilla. Samoin kannattaa menetellä laboratorioissa, joissa
ilmoitettavia löydöksiä on vähän.
Aikataulu
Tänä vuonna uusi ilmoitusjärjestelmä tuottaa työtä
ja vaivaa niin laboratorioissa, sairaanhoitopiireissä kuin KTL:ssakin.
Lääkärit siirtyvät käyttämään
uusia ilmoituslomakkeita toukokuussa ja laboratoriot viimeistään
syyskuussa. Atkohjelma saataneen käyttöön kesällä
ja koko järjestelmä toiminee ensi vuodenvaihteessa.
Pekka Kujala, Oulun yliopistollinen keskussairaala ja KTL
Matti Sarjakoski, KTL
Olli Haikala, KTL
|
