GIS auttaa tartuntatautien seurannassa

GIS auttaa tartuntatautien seurannassa

Paikkatietojärjestelmä eli GIS (Geographical Information System) on tiedonhallinnan ja -käsittelyn työkalu, jonka monipuoliset analysointimahdollisuudet perustuvat sijainnin ja ominaisuustietojen yhdistämiseen. Kokeiluvaiheessa järjestelmää on testattu HIV:n ja myyräkuumeen seurannassa.

Ominaisuustietoja ovat esimerkiksi potilan ikä, sukupuoli ja sairastumisaika. Tartuntapaikka ja potilaan kotiosoite ovat puolestaan sijaintitietoja. Tiedot yhdistyvät toisiinsa koordinaateilla, joiden perusteella aineistosta voidaan tehdä tietyn ehdon sisältäviä kyselyitä. Ensisijainen tiedon esitysmuoto on havainnollinen kartta. Lisäksi aineistosta voidaan listata haluttuja tietoja. Kehittyneissä GISohjelmistoissa voidaan käyttää integroidusti muita esitysgrafiikkaa tuottavia ohjelmia.

Karttakoordinaatistoon perustuvan paikkatietojärjestelmän käyttö on toistaiseksi painottunut insinööritieteisiin. Tyypillisimmät sovellukset löytyvät kiinteistö ja kunnallistekniikasta, kuljetusalalta ja ympäristön tilan seurannasta. Viime aikoina myös terveydenhuollossa on havaittu GIS:n tarjoamat mahdollisuudet. Nyt sitä käytetään muun muassa potilasrekisterin hallinnassa ja tartuntatautien leviämisen seurannassa.

Kansanterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisen GISprojektin tavoitteena on luoda toimiva, puoliautomatisoitu järjestelmä eräiden tartuntatautien seurantaan. GISohjelmiston avulla voidaan säännöllisesti tarkastella mahdollisen epidemian leviämistä ja siten havaita nopeasti yllättävät poikkeamat odotetusta tilanteesta.

toisen palstan alkuun

Muutosta voidaan havainnollistaa kartalla ja alueelliseen ongelmaan voidaan reagoida nopeasti. Paikkatietojärjestelmää voidaan hyödyntää säännöllisen seurannan lisäksi myös tutkimuksessa. GISohjelmistolla tutkimusaineisto voidaan yhdistää väestötietoihin, joista saadaan tärkeitä taustamuuttujia. Tyypillisiä paikkatietojärjestelmällä vastattavia kysymyksiä voisivat olla: "Miten tilanne on muuttunut viime talven jälkeen?", "Missä on kliiniset taudinmääritysehdot täyttäviä tapauksia?", "Paljonko uusia tapauksia on suhteessa väestöön?".

KTL:n HIVosaston projektissa käytettävä PC Arc/Info on ehkä yleisimmän GISohjelmiston PCversio. Aineistona on kokeiluvaiheessa käytetty HIV ja myyräkuumepotilaista kerättyjä tietoja. Ominaisuustietoina ovat mm. potilaan ikä, sukupuoli, mahdollinen tieto tartuntapaikasta, toteamisaika ja taudin vaihe toteamishetkellä.

Tekniikkaan liittyy vielä ongelmia. Potilastietojen tarkkuus ei ole kaikilta osiltaan tyydyttävää. Lisäksi laajan GISohjelmiston oppiminen vie aikaa ja toimintojen sujuvuutta on edelleen Kehitettävä. Kokeiluvaiheen ongelmista huolimatta GISjärjestelmä näyttää lupaavalta ja soveltunee myös useiden muiden tautien leviämisen ja esiintyvyyden seurantaan.

Kuva: GIS-järjestelmässä tartuntaa koskevat tiedot yhdistetään potilaan asuinpaikan avulla väestömuuttujiin. Näin saadaan tietoa taudin alueellisen leviämisen piirteistä.

Tiina Hovi, Helsingin yliopisto, Maantieteen laitos

Pauli Leinikki, KTL

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!