Jäähalleissa huono ilma

Jäähallien sisäilma saattaa pahimmillaan olla hyvin huonoa. Polttomoottorikäyttöisten jäänhoitokoneiden pakokaasut nostavat hiilimonoksidin eli hään ja typpidioksidin pitoisuudet jopa yli sata kertaa ympäröivää kaupunki-ilmaa suuremmiksi.

Kansanterveyslaitos käynnisti toissa keväänä Suomen Jääkiekkoliiton ja opetusministeriön kanssa "Jäähalliympäristö ja terveys" eli JÄÄHY-tutkimushankkeen, koska Pohjois-Amerikan ja Ruotsin jäähalleissa oli havaittu ilmanlaatu-ongelmia ja epäilty terveyshaittoja. JÄÄHYn tavoite on selvittää suomalaisten jäähallien tilanne sekä edistää ilmanlaatua parantavia ratkaisuja.

Pääasiassa jatkuvatoimisilla laitteilla tehtyyn ilmanlaatututkimukseen valittiin viisi jäähallia, joiden tilavuus, ilmanvaihto ja jäänhoitokoneen polttoaine olivat erilaisia. Myöhemmin tutkimukseen liitettiin vielä kuudes jäähalli, koska sen huonon ilmanlaadun arveltiin aiheuttaneen juniorien jääkiekko-turnauksessa äkillisiä myrkytysoireita.

Voimassa oleva yleisten sisäympäristöjen tuntiohjearvo häälle (CO 30 mg/m3) ylittyi siellä 5-6-kertaisesti, mikä selitti häkämyrkytyksiin viittaavat oireet. Ohjearvo ylittyi myös hallissa, jossa käytettiin bensiinimoottorilla toimivaa jäänhoitokonetta. Kaikissa propaanimoottorilla toimivia jäänhoitokoneita käyttävissä halleissa typpidioksidin pitoisuudet ylittivät voimassa olevan tuntiohjearvon (300 mg/m3). Pienissä halleissa ylitykset olivat 10 - 25-kertaisia. Suuressa hallissa ylitys oli kaksinkertainen. Akuilla varustettua, sähkömoottorilla toimivaa jäänhoitokonetta käyttävässä hallissa sisäilman laatu oli yhtä hyvä kuin ulkoilmassa.

Pienet hallit ongelmallisia

Ilmanvaihdon puutteita havaittiin erityisesti pienissä, tiiviisti rakennettuissa, lämmittämättömissä jäähalleissa. Kahdessa hallissa ei ollut lainkaan koneellisia tulo- ja poistoilmajärjestelmiä, kolmannessa hallissa ne eivät olleet mittausten alkaessa toiminnassa. Kahdessa jäähallissa jo muutaman tunnin koneellinen ilmanvaihto tai tehokas luonnollinen ilmanvaihto hallin ovia auki pitämällä pienensi

toisen palstan alkuun

epäpuhtauksien pitoisuuksia merkittävästi.

Jäähallien ilmanlaatutilanteen parantamiseksi KTL ja Suomen Jääkiekkoliitto suosittelevat, että kaikkiin halleihin hankitaan rakennusmääräysten mukaiset koneelliset tulo- ja poistoilmajärjestelmät. Ilmanvaihtolaitteiden käyttöä on lisättävä erityisesti pienissä, tiiviisti rakennetuissa halleissa ja kaikki uudet jäänhoitokoneet on syytä varustaa sähkömoottoreilla sekä ilmanlaatuongelmista tiedottaa hallin käyttäjille ja yleisölle.

Mikäli jäähallin sisäilman epäpuhtauksien epäillään aiheuttavan käyttäjille tai huoltohenkilöstölle terveydellisiä haittoja, on syytä tarkistaa hallin hiilimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuudet terveysviranomaisten kanssa suunniteltavilla mittauksilla.

Kestäviä ratkaisuja

JÄÄHY-hankkeessa on meneillään ja käynnistymässä uusia tutkimuksia, joiden avulla pyritään hankkimaan tiedot kestävien ratkaisujen saamiseksi. Passiivisilla keräimillä tehtäviä ilmanlaatututkimuksia tarjotaan kaikille suomalaisille jäähalleille nyt helmi-maaliskuussa.

Yhdessä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen polttoainetekniikan laboratorion kanssa selvitetään, soveltuisiko nykyaikainen, kaasuautoissa testattu pakokaasujen puhdistustekniikka väliaikaisratkaisuksi jäänhoitokoneisiin. Nuorten jääkiekkoilijoiden ja jäähallien huoltohenkilöstöiden terveyskyselyillä sekä jääkiekkoilijoiden harjoituksissa tehdyillä keuhkofysiologisilla mittauksilla tutkitaan mahdollisia terveysvaikutuksia erilaisissa ilmanlaatu- ja altistumistilanteissa.

Viite: Salonen RO, Pennanen A, Alm S, Jantunen MJ. Kuuden suomalaisen jäähallin ilmanlaatu - epäpuhtauksien pitoisuudet ja vertailu ohjearvoihin. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1993;B8:1-27.

Taulukko: Jäähallien taustatiedot sekä hiilimonoksidin (CO), typpidioksidin (NO2) ja haihtuvien hiilivetyjen (VOC) suurimmat tuntikeskiarvot.

Raimo O. Salonen, KTL