|
Trikloorieteeni (TCE) ja tetrakloorieteeni (TeCE) ovat Keski-Euroopassa
ja USA:ssa varsin yleisiä pohjavesien epäpuhtauksia. Aineet
joutuvat yleensä pohjavesiin kaatopaikoilta. TCE:tä ja TeCE:tä
on käytetty yleisesti teollisuudessa liuottimina ja varsinkin kuivapesuloissa
puhdistusaineina. Vuonna 1992 paljastui, että Oitissa ja Hattulassa
oli näitä aineita joutunut juomaveteen ja johtanut väestön
altistumiseen.
Pahasti likaantuneiden juomavesien TCE ja TeCE pitoisuudet ovat olleet
korkeimmillaan luokkaa 500 mg/l. Maailman terveysjärjestö
WHO on asettanut suositeltavan raja-arvon 70 mg/l TCE:lle ja 40 mg/l
TeCE:lle. Työperäisessä altistuksessa aineet ovat aiheuttaneet
uneliaisuutta, suorituskyvyn laskua sekä neurologisia että
hengitysoireita. Kumpaakaan ainetta ei ole osoitettu ihmisille syöpävaaralliseksi,
mutta koe-eläintutkimusten perusteella varsinkin TeCE:tä epäillään
myös ihmiselle syöpävaaralliseksi.
Altistumista arvioitiin
Oitin talousveden epäpuhtaudet paljastuivat toissa keväänä,
kun AOX-pitoisuudeksi todettiin 225 mg/l. AOX kuvaa orgaanisien halogeeniyhdisteiden
yhteismäärää vedessä. Yhdisteet tunnistettiin
TCE:ksi ja TeCE:ksi ja pitoisuuksiksi noin 100-200 mg/l. Päästölähde
on mitä todennäköisimmin ollut kymmeniä vuosia toiminut,
toimintansa lakkauttanut kuivapesula (kartta). Heinäkuussa Hattulasta
löydettiin TCE:tä noin 200 mg/l ja myöhemmin 66 mg/l.
Päästölähteeksi epäillään vanhaa
kaatopaikkaa. Joulukuussa 1991 vesi oli ollut puhdas AOX-mittauksissa.
Talousveden käyttö Oitissa kiellettiin 21.8.1994.
Vuorokausivirtsa saatiin Oitissa 95:ltä ja 45:ltä henkilöltä
Riihimäestä, joka toimi verrokkialueena. Seerumin maksaentsyymitasot
tutkittiin terveyskeskuksessa. Juomaveden käytön kyselykaavakkeen
palauttivat kaikki. Muutamaa
toisen palstan alkuun
|
|
kuukautta myöhemmin Hattulasta saatiin 21 hengen
näytteet. Lisäksi tutkittiin 15 hengen ylimääräinen
kontrolliryhmä pintavettä juovalta alueelta.
Liuotinaineet ja maksaentsyymit
Oitissa ja Hattulassa väestö oli altistunut tutkituille
aineille. Varsinkin trikloorietikkahapon (TCE:n ja TeCE:n päämetaboliitin)
pitoisuudet virtsassa viittasivat Oitin väestön altistuneen
vuorokaudessa noin 660 mg:lle ja Hattulan noin 220 mg:lle TCE:tä
ja TeCE:tä yhteensä. Seerumin maksaentsyymiarvot olivat täysin
normaalit.
Alueiden syöpäriski tutkittiin Syöpärekisterin
tietojen perusteella 20 vuoden ajalta käyttäen koko maata
vertailualueena. Kaikkien syöpien, maksasyöpien, Non-Hodgkinin
taudin, Hodgkinin taudin, leukemioiden ja multippeli myeloman esiintyvyydet
selvitettiin. Missään syöpälajissa ei todettu kohonnutta
syöpäriskiä.
Syöpätutkimukset uusitaan
Koska väestömäärä Oitissa on varsin pieni,
ei tutkimus paljastanut, ovatko TCE tai TeCE ihmiselle syöpävaarallisia.
Kohonnutta syöpäriskiä ei todettu, vaikka altistusaika
mitä todennäköisimmin on ollut siellä pitkä.
Hattulassa altistusaika on saattanut olla lyhyt, joskaan yksi AOX:n
suhteen puhdas näyte ei vielä varmasti osoita veden pitkäaikaista
puhtautta. TCE ja TeCE ovat kovin helposti haihtuvia, eivätkä
ne pysy montaa tuntia näytepullossa. Koska syöpien itämisaika
on varsin pitkä, tutkitaan näiden alueiden syöpien esiintyvyys
uudelleen viimeistään kymmenen vuoden kuluttua.
Viite: Vartiainen T, Pukkala E, Rienoja T, Strandman T, Kaksonen
K (1993). Population exposure to tri- and tetrachloroethene and cancer
risk: two cases of drinking water pollution. Chemosphere 27(7): 1171-1181.
Terttu Vartiainen, KTL
|
