Raskaudenaikaiset hepatiitti
B -tutkimukset käytännöksi

Raskaudenaikaisten verinäytteiden seulonta tiettyjen tartuntatautien varhaistoteamiseksi muuttui viime vuonna. Vuosikymmenen kestänyt vihurirokkoimmuniteetin määritys lopetettiin ja sen sijasta tämän vuoden alusta lähtien, ryhdyttiin etsimään hepatiitti B-viruksen s-antigeenia.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi viime kesänä uudet ohjeet yleisten vapaaehtoisten terveystarkastuksen järjestämisestä (STM Ohje Nro 70/02/93), jonka seurauksena raskaudenaikaisten verinäytteiden henkilötunnisteisten seulontatutkimusten käytäntö muuttui: vihurirokkoimmuniteetin määrittäminen lopetettiin ja hepatiitti B-viruksen kantajuuden tutkiminen aloitettiin.

Kuppa seulotaan

Syfilisseulontaa on tehty jo pitkään sen vuoksi, että raskauden ensi kolmanneksella hoitamatta jäänyt tuore kuppatartunta johtaa 60-80 prosentissa sikiön infektoitumiseen. Synnynnäinen kuppa voidaan ehkäistä, jos äidille annetaan asianmukainen mikrobilääkehoito neljän ensimmäisen raskauskuukauden aikana. Kansanterveyslaitoksessa tehdyn selvityksen pohjalta arvioitiin, että seulonnan avulla estetään kolmessa vuodessa keskimäärin kahden laitoshoitoa vaativan synnynnäistä kuppaa ja yhtä monen lievempioireista tautia sairastavan lapsen syntymä. Pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien määrän kasvaessa kuppatartuntojen riski voi kasvaa myös Suomessa. Kun kuppaseulonta on kustannuksiltaan kohtuullista, katsottiin sen olevan sekä lääketieteellisesti perusteltua että taloudellisesti kannattavaa.

Äitiysneuvoloissa otetuista verinäytteistä on tutkittu vihurirokon vasta-aineita, ja siten etsitty immuunisuojaa vailla olevia äitejä, jotka on rokotettu synnytyksen jälkeen. Näin on pyritty estämään sikiön synnynnäisen vihurirokon kehittymisen mahdollisuus myöhemmissä raskauksissa.

Vihurirokon seulonnasta luovuttiin

Suuri osa sikiöistä saa vihurirokkotartunnan äidin infektion aikana, mutta vain pieni osa synnynnäistä vihurirokkoa sairastavista tarvitsee pysyvää laitoshoitoa. Rokotusten ansiosta vihurirokko on käynyt varsin harvinaiseksi Suomessa ja samalla yhä pienempi osa synnyttäjistä on vailla immuunisuojaa, v. 1992 enää 1.6 prosenttia ensisynnyttäjistä. Vihurirokkovasta-aineiden seulonta raskauden aikana otetuista verinäytteistä päätettiin lopettaa, koska se ei tehdyn arvion mukaan enää merkittävästi vaikuta synnynnäisen vihurirokon esiintymiseen, eikä kaikkien näytteiden henkilötunnuksin tapahtuva tutkiminen ole enää taloudellisesti kannattavaa.

toisen palstan alkuun

Hepatiitti B -seulonta pooleittain

Hepatiitti B-virus (HBV) tarttuu HBV:n s-antigeenia (HBsAg) kantavalta äidiltä perinataalisesti vastasyntyneeseen lapseen jopa 90 prosentin todennäköisyydellä, jos äiti on HBeAg-positiivinen, mutta enintään 10 prosentin todennäköisyydellä, jos HBeAg:ta ei äidiltä löydy. Tartunnan saaneista vastasyntyneistä noin 90 prosenttia jää HBsAg-kantajiksi. Näistä neljännes kuolee aikuisena HBV:n aiheuttamaan maksakirroosiin tai maksasyöpään.

HBV-tartunta voidaan ehkäistä rokottamalla vastasyntynyt, varmimmin antamalla myös HB-immunoglobuliinia. Vuonna 1992 Suomessa tehdyn selvityksen mukaan raskaana olevista naisista HBsAg-positiivisia on yksi tuhannesta. Arvion mukaan seulonta ja sitä seuraava rokotus pelastaisi vuosittain ainakin seitsemän lasta krooniselta HBV-infektiolta ja sen seurauksilta sekä katkaisisi kymmeniä tartuntaketjuja. Vaikka HB-tautien aiheuttama kokonaistaakka yhteiskunnallemme onkin vaikeasti arvioitavissa, katsottiin perustelluksi aloittaa henkilötunnisteinen seulonta. HBV-seulonta toteutetaan ainakin toistaiseksi tutkimalla ensin viiden seerumin pooleja, joista positiiviset puretaan yksittäin tutkittaviksi.

Entä HIV-seulonta?

HIV tarttuu äidistä lapseen 14 prosentilla perinataalisesti. Keisarileikkauksella ja rintaruokinnan välttämisellä riskiä voidaan hiukan pienentää. 30 prosenttia tartunnan saaneista vastasyntyneistä sairastuu oireiseen aidsiin jo ensimmäisen vuoden aikana; lopuista ei ole täsmällistä tietoa. Henkilötunnistein tapahtuvassa seulonnassa odotettavissa oleva positiivisten löydösten määrä 65 000 raskaana olevaa kohti olisi 3-4 vuodessa. Kieltäytymisten vuoksi ns. Unlinked Anonymous (UA)-vaihtoehto eli näytteiden tutkiminen ilman henkilötunnisteita voisi paljastaa ehkä 2-3 lisää ja olisi epidemian seuraamisen kannalta vähintäänkin yhtä hyvä. UA-menetelmässä näytteet voidaan myös tutkia yhdistettyinä, mikä vähentää kustannuksia huomattavasti. Valtakunnalliseen henkilötunnistein tapahtuvaan HIV-seulontaan ei ainakaan vielä ole aihetta, koska sen avulla saatava hyöty on pieni sen vaatimiin kustannuksiin ja mahdollisiin haittoihin verrattuna.

Näiden seulontojen tulokset ja kustannusarviot perustuvat Kansanterveyslaitoksen tutkijoilta Pentti Koskelalta, Pauli Leinikiltä ja Martti Vallelta saatuihin tietoihin.

Tapani Hovi, KTL