|
Terveyteen vaikuttavien elintapojen myönteisestä kehityksestä
huolimatta väestöryhmien väliset elintapaerot ovat säilyneet
lähes ennallaan. Eräiden ruokatottumusten koulutusryhmien
väliset erot ovat hiukan kaventuneet, tupakoinnin ja alkoholin
käytön erot ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Vähemmän
koulua käyneiden elintavat ovat pääsääntöisesti
epäterveellisemmät kuin enemmän koulua käyneiden,
alkoholin käyttö näyttää kuitenkin muodostavan
poikkeuksen.
Suomalaisten elintapoja seurataan vuosittaisilla väestötutkimuksilla.
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen
(AVTK) -tutkimusta on toteutettu 1978 lähtien ja sen aineisto
kattaa koko maan 15-64 -vuotiaan väestön. Vuosittaisten
väestöotosten koko on noin 5 000.
Tupakointi
Suomalaisista miehistä tupakoi nykyisin vajaa kolmannes ja
naisista noin viidennes. Miesten tupakointi on hienokseltaan harvinaistunut
ja naisten tupakointi on jossain määrin yleistynyt. Kuitenkin
myös naisten tupakoinnin yleistyminen näyttää
pysähtyneen viime vuosina. Tupakoinnin yleisyyden koulutusryhmien
väliset erot ovat sekä miesten että naisten keskuudessa
edelleen huomattavat.
Enintään 11 vuotta koulua käyneistä miehistä
tupakoi 34 ja naisista 22 prosenttia, 12 vuotta tai enemmän koulua
käyneistä miehistä 26 ja naisista 16 prosenttia. Miesten
koulutusryhmien välinen ero on pysynyt muuttumattomana. Naisten
koulutusryhmien välinen ero kasvoi huomattavasti 1980-luvun puolenvälin
paikkeilla, mutta on pysynyt ennallaan sen jälkeen. Runsas tupakointi
toisen palstan alkuun
|
|
on yleisintä enintään 11 vuotta koulua
käyneiden miesten keskuudessa.
Ruokatottumukset
Ruokatottumukset ovat kehittyneet Suomessa terveellisempään
suuntaan kaikissa väestöryhmissä. Esimerkiksi voin käyttö
leivällä on nykyisin harvinaista. Eri koulutusryhmät
käyttävät leipärasvoja yhä samankaltaisemmin.
Tuoreiden vihannesten ja kasvisten käyttö yleistyy edelleen
kaikissa koulutusryhmissä saman suuntaisesti. Enintään
11 vuotta koulua käyneistä miehistä syö päivittäin
vihanneksia 37 prosenttia ja naisista 29 prosenttia, 12 vuotta tai enemmän
koulua käyneistä miehistä 22 prosenttia ja naisista noin
puolet.
Alkoholin käyttö
Suomalaista miehistä 90 ja naisista 80 prosenttia käyttää
alkoholia. Juomalaaduista erityisesti oluen suosio on jatkuvasti lisääntynyt.
Myös viinejä käytetään yleisemmin kuin 1980-luvun
alussa. Vastaavasti väkevien alkoholijuomien käyttö on
harvinaistunut.
Viikoittain juotujen alkoholiannosten määrissä ei ole
tapahtunut oleellisia muutoksia. Kaikkien koulutusryhmien keskuudessa
eri juomalaatujen suosio on kehittynyt samansuuntaisesti, mutta ryhmien
väliset erot ovat edelleen selvät. Miehet käyttävät
alkoholia naisia useammin. Molempien sukupuolten viikottainen alkoholinkäyttö
on yleisempää korkeammin koulutetuilla kuin vähemmän
koulutusta saaneilla.
Päivittäin tupakoivien osuudet sekä 25 kertaa tai useammin
päivässä tupakoivien osuudet koulutusryhmittäin
1978-93.
Mari-Anna Berg, KTL
|
