|
Suomalaisten terveys on jatkuvasti parantunut tällä vuosisadalla.
Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä lapsikuolleisuuden
ja tuberkuloosin voittaminen pidensivät elinikää nopeasti.
Avaintekijöitä olivat silloin riittävä ravinto,
asuinolojen paraneminen, valistus, rokotukset sekä vesi- ja elintarvikehygienia.
Nyt kansanterveyden näkyviksi ongelmiksi ovat nousseet elintasosairaudet,
sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, liikennetapa-turmat
ja itsemurhat. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden
häiriöt, allergia ja diabetes ovat väestön terveyden
ja toimintakyvyn kannalta tärkeitä sairausryhmiä.
Kahdenkymmenen vuoden aikana on elintasosairauksista johtuva ennenaikainen
kuolleisuus ja sairastuvuus on vähentynyt.
toisen palstan alkuun
|
|
Sepelvaltimotauti on vähentynyt puolella ja
liikennetapaturmat lähes 60 prosenttia. Myös syöpäkuolleisuus
on parempien hoitotulosten seurauksena pienentynyt, vaikka miesten uusien
syöpätapausten määrä on säilynyt entisellään
ja naisten jatkuvasti suurentunut.
Professori Pekka Puska tarkastelee tässä lehdessä strategioita,
joilla suomalaisten terveyttä voidaan edelleen parantaa. Nyt ja
lähivuosien tärkeitä keinoja ovat terveelliset elämäntavat
ja terveyttä edistävä elinympäristö. Tupakoinnin
vähentäminen, terveellinen ruokavalio, humalajuomisen vähentäminen
ja liikunnan lisääminen ovat keinoja, joilla voidaan vaikuttaa
useihin väestön terveyden kannalta tärkeisiin sairauksiin.
Vähän koulutettujen ja vähäosaisten terveys on erityisen
suuri haaste, sillä näihin ryhmiin kuuluvien terveydentila
on jopa huonontunut kymmenen vuoden aikana.
Jussi Huttunen, ylijohtaja,
KTL
|
