|
Lääkärit ja laboratoriot raportoivat, että
viime vuonna yhteensä 2 756 ihmistä sairastui salmonelloosiin.
Suurin osa, 2 006 (73 %) oli todennäköisesti saatu ulkomailla.
Kotimaista alkuperää oli 695 (25 %) sairastumista. 55:n
(2 %) osalta puuttui tieto alkuperästä. Selvästi eniten
esiintyi serotyyppiä S. enteritidis.
| Serotyyppi |
Tapauksia |
| |
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
| S. typhi |
4 |
6 |
3 |
7 |
| S. paratyphi B |
18 |
7 |
8 |
5 |
| S. typhimurium |
708 |
528 |
504 |
363 |
| S. infantis |
434 |
283 |
195 |
97 |
| S. enteritidis |
3216 |
2586 |
2067 |
1347 |
| Muut |
2973 |
1964 |
1591 |
937 |
| Yhteensä |
7353 |
5374 |
4368 |
2756 |
Kotimaiset tapaukset
Kotimaisista tapauksista 541 (78 %) oli yksittäisiä tai
liittyi alle kymmenen sairastuneen perhe-epidemioihin. Loput 154 (22
%) liittyivät kolmeen joukkotartuntaan.
| Tapauksia |
Aiheuttaja | Kuukausi | Paikkakunta
ja epidemian tyyppi |
| 17 |
S. enteritidis faagityyppi 4 |
III |
Leppävirta, ruokamyrkytys hautajaistilaisuuden yhteydessä |
| 38 |
S. enteritidis faagityyppi 1 |
VIII |
Turku, tartunnat kebab-baarin tuotteista |
| 99 |
S. enteritidis faagityyppi 1 |
IX |
Turku, pitopalvelusta eri juhlatilaisuuksiin myydyt ruuat |
Turun kahden joukkotartunnan alkuperä saattaa kytkeytyä
toisiinsa ynnä samassa kaupungissa jo 1991 ja 1992 olleisiin
kahteen epidemiaan. Niiden kaikkien aiheuttajat olivat samaa faagityyppi
1:n alatyyppiä. Varma näyttö tartunnan aiheuttaneesta
elintarvikkeesta saatiin vain 1991 epidemiasta, kun ravintolassa valmistetusta
majoneesista eristettiin sama salmonellatyyppi kuin sairastuneista.
Myös kebab-baarin tartunnat levisivät todennäköisesti
annoksiin lisätyn majoneesin välityksellä.
On epäselvää, mistä bakteeri oli joutunut elintarvikkeisiin,
sillä tätä salmonellatyyppiä ei ole Suomessa eristetty
tuotantoeläimistä eikä kananmunista. Tiedetään
kuitenkin, että viime vuonna Virossa ihmisistä ja munapulverista
eristetyn faagityyppi 1:n kannat olivat eri alatyyppiä kuin Turun
kannat.
Tuliaisia ulkomailta
Ulkomailla saadun kahden tuhannen salmonellatartunnan alkuperämaat
olivat nyt pääosin samat kuin jo kymmenenä vuotena.
Ryhmälentomatkoja tehtiin eniten Kanarian saarille ja Espanjaan
(134 000 + 60 000), Kreikkaan (97 000) ja Turkkiin (87 000). Tartuntoja
oli näistä maista
toisen palstan alkuun
|
|
tuotu yksi-kaksi tuhatta matkaa kohden. Intiassa,
Marokossa ja Tunisiassa vierailleet toivat 9-15 tartuntaa tuhatta matkaa
kohden.
Venäjältä saatiin 175 tartuntaa ja Virosta 196. Venäjän
ja Viron tartunnat eivät ole lisääntyneet läheskään
niin paljon kuin matkailu. Ulkomailla saaduista bakteerikannoista 51
prosenttia oli S. enteritidistä, loput muita serotyyppejä
(109 erilaista).
Suomalaisten etelänmatkailu kolminkertaistui kuudessa vuodessa
1983-1988. Huipulla (1 000 000 - 1 200 000 tilauslentomatkaa vuodessa)
pysyttiin neljä vuotta, minkä jälkeen Suomen taloudellinen
lama pudotti luvut puoleen. Ulkomailla saatujen tartuntojen määrä
myötäilee melko tarkkaan matkailulukuja.
Matkailutartuntojen lisääntyminen ei ole johtanut kotimaisten
joukkotartuntojen määrän kasvuun. Tämä on vahva
todistus siitä, että meillä osataan tehokkaasti estää
tartunnankantajasta leviäviä infektioita mm. valistuksen ja
elintarvikealan hygieniavalvonnan keinoin.
Suomen kananmunat sisältä puhtaita
Euroopassa on 1980-luvun puolivälistä lähtien päässyt
leviämään entistä vaikeammin torjuttavia S. enteritidis
-kantoja. Nämä ovat aiheuttaneet satoja joukkosairastumisia
saastuneiden kananmunien ja kananlihan välityksellä. Länsi-Euroopan
kannat ovat etupäässä faagityyppiä 4 ja Itä-Euroopan
kannat faagityyppiä 1. Nämä kannat eivät ole toistaiseksi
pesiytyneet Suomen kanaloihin tai broilerikasvattamoihin.
S. enteritidiksen osuus on lievästi lisääntynyt kotimaisten
epidemioiden syynä, mutta se voi liittyä tilapäisiin
tekijöihin (Turun seudun neljä epidemiaa vuosina 1991-1993).
Salmonelloosi-infektioiden esiintyvyys on lisääntynyt monissa
korkean elintason maissa, kuten useissa EU-maissa. Jos Suomen elintarvikemarkkinat
lähivuosina avautuvat täydellisesti euroelintarvikkeille,
on odotettavissa kotimaisten tartuntojen lisääntyminen. Tätä
on varauduttava torjumaan.
Tilanteen tarkkailua varten KTL:n suolistobakteriologian laboratorio
pitää yllä perinteisiä serologisia ja faagityypitysmenetelmiä
sekä täydentää niitä tarpeen mukaan uusilla
DNA-perusteisilla tyypityksillä. Tyypitykseen pyritään
saamaan kaikki kotimaassa saatujen infektioiden kannat, kotieläimistä
ja elintarvikkeista eristetyt kannat sekä edustava otos muissa
maissa saatujen infektioiden aiheuttajista. Tyypitykset ovat näytteenlähettäjille
maksuttomia. Tyypitykseen tarkoitetut kannat lähetetään
osoitteeseen:
Anja Siitonen
KTL, Suolistobakteriologian laboratorio
Mannerheimintie 166, 00300 Helsinki.
Matti Jahkola,
Anja Siitonen, KTL
|