Salmonelloositilanne Suomessa vuonna 1993

Salmonelloositilanne Suomessa vuonna 1993

Lääkärit ja laboratoriot raportoivat, että viime vuonna yhteensä 2 756 ihmistä sairastui salmonelloosiin. Suurin osa, 2 006 (73 %) oli todennäköisesti saatu ulkomailla. Kotimaista alkuperää oli 695 (25 %) sairastumista. 55:n (2 %) osalta puuttui tieto alkuperästä. Selvästi eniten esiintyi serotyyppiä S. enteritidis.

Serotyyppi Tapauksia
  1990 1991 1992 1993
S. typhi 4 6 3 7
S. paratyphi B 18 7 8 5
S. typhimurium 708 528 504 363
S. infantis 434 283 195 97
S. enteritidis 3216 2586 2067 1347
Muut 2973 1964 1591 937
Yhteensä 7353 5374 4368 2756

Kotimaiset tapaukset

Kotimaisista tapauksista 541 (78 %) oli yksittäisiä tai liittyi alle kymmenen sairastuneen perhe-epidemioihin. Loput 154 (22 %) liittyivät kolmeen joukkotartuntaan.

Tapauksia AiheuttajaKuukausiPaikkakunta ja epidemian tyyppi
17 S. enteritidis faagityyppi 4 III Leppävirta, ruokamyrkytys hautajaistilaisuuden yhteydessä
38 S. enteritidis faagityyppi 1 VIII Turku, tartunnat kebab-baarin tuotteista
99 S. enteritidis faagityyppi 1 IX Turku, pitopalvelusta eri juhlatilaisuuksiin myydyt ruuat

Turun kahden joukkotartunnan alkuperä saattaa kytkeytyä toisiinsa ynnä samassa kaupungissa jo 1991 ja 1992 olleisiin kahteen epidemiaan. Niiden kaikkien aiheuttajat olivat samaa faagityyppi 1:n alatyyppiä. Varma näyttö tartunnan aiheuttaneesta elintarvikkeesta saatiin vain 1991 epidemiasta, kun ravintolassa valmistetusta majoneesista eristettiin sama salmonellatyyppi kuin sairastuneista. Myös kebab-baarin tartunnat levisivät todennäköisesti annoksiin lisätyn majoneesin välityksellä.

On epäselvää, mistä bakteeri oli joutunut elintarvikkeisiin, sillä tätä salmonellatyyppiä ei ole Suomessa eristetty tuotantoeläimistä eikä kananmunista. Tiedetään kuitenkin, että viime vuonna Virossa ihmisistä ja munapulverista eristetyn faagityyppi 1:n kannat olivat eri alatyyppiä kuin Turun kannat.

Tuliaisia ulkomailta

Ulkomailla saadun kahden tuhannen salmonellatartunnan alkuperämaat olivat nyt pääosin samat kuin jo kymmenenä vuotena. Ryhmälentomatkoja tehtiin eniten Kanarian saarille ja Espanjaan (134 000 + 60 000), Kreikkaan (97 000) ja Turkkiin (87 000). Tartuntoja oli näistä maista

toisen palstan alkuun

tuotu yksi-kaksi tuhatta matkaa kohden. Intiassa, Marokossa ja Tunisiassa vierailleet toivat 9-15 tartuntaa tuhatta matkaa kohden.

Venäjältä saatiin 175 tartuntaa ja Virosta 196. Venäjän ja Viron tartunnat eivät ole lisääntyneet läheskään niin paljon kuin matkailu. Ulkomailla saaduista bakteerikannoista 51 prosenttia oli S. enteritidistä, loput muita serotyyppejä (109 erilaista).

Suomalaisten etelänmatkailu kolminkertaistui kuudessa vuodessa 1983-1988. Huipulla (1 000 000 - 1 200 000 tilauslentomatkaa vuodessa) pysyttiin neljä vuotta, minkä jälkeen Suomen taloudellinen lama pudotti luvut puoleen. Ulkomailla saatujen tartuntojen määrä myötäilee melko tarkkaan matkailulukuja.

Matkailutartuntojen lisääntyminen ei ole johtanut kotimaisten joukkotartuntojen määrän kasvuun. Tämä on vahva todistus siitä, että meillä osataan tehokkaasti estää tartunnankantajasta leviäviä infektioita mm. valistuksen ja elintarvikealan hygieniavalvonnan keinoin.

 

Suomen kananmunat sisältä puhtaita

Euroopassa on 1980-luvun puolivälistä lähtien päässyt leviämään entistä vaikeammin torjuttavia S. enteritidis -kantoja. Nämä ovat aiheuttaneet satoja joukkosairastumisia saastuneiden kananmunien ja kananlihan välityksellä. Länsi-Euroopan kannat ovat etupäässä faagityyppiä 4 ja Itä-Euroopan kannat faagityyppiä 1. Nämä kannat eivät ole toistaiseksi pesiytyneet Suomen kanaloihin tai broilerikasvattamoihin.

S. enteritidiksen osuus on lievästi lisääntynyt kotimaisten epidemioiden syynä, mutta se voi liittyä tilapäisiin tekijöihin (Turun seudun neljä epidemiaa vuosina 1991-1993).

Salmonelloosi-infektioiden esiintyvyys on lisääntynyt monissa korkean elintason maissa, kuten useissa EU-maissa. Jos Suomen elintarvikemarkkinat lähivuosina avautuvat täydellisesti euroelintarvikkeille, on odotettavissa kotimaisten tartuntojen lisääntyminen. Tätä on varauduttava torjumaan.

Tilanteen tarkkailua varten KTL:n suolistobakteriologian laboratorio pitää yllä perinteisiä serologisia ja faagityypitysmenetelmiä sekä täydentää niitä tarpeen mukaan uusilla DNA-perusteisilla tyypityksillä. Tyypitykseen pyritään saamaan kaikki kotimaassa saatujen infektioiden kannat, kotieläimistä ja elintarvikkeista eristetyt kannat sekä edustava otos muissa maissa saatujen infektioiden aiheuttajista. Tyypitykset ovat näytteenlähettäjille maksuttomia. Tyypitykseen tarkoitetut kannat lähetetään osoitteeseen:

Anja Siitonen
KTL, Suolistobakteriologian laboratorio
Mannerheimintie 166, 00300 Helsinki.

Matti Jahkola,
Anja Siitonen, KTL

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!