|
Kampylobakteereita löytyy erityisesti laiduntamisen ja lietelannan
levityksen vaikutuspiirissä olevien suomalaisten vesistöjen
pintavesistä. Kampylobakteerit säilyvät vedessä
jopa talven yli, keväällä rannalla laiduntava karja voi
saada tartunnan ja levittää sitä edelleen.
Kampylobakteerien aiheuttamaa ripulia on totuttu pitämään
turistitautina. Kuitenkin siihen sairastuu myös kotimaassa pysytelleitä
henkilöitä. Muutama veden välityksellä levinnyt
epidemia on Suomessa kuvattu 1980-luvulla. Lukuisat villi- ja kotieläinlajit
voivat olla oireettomia kampylobakteerin kantajia. Erityisesti nautojen
ja sikojen tiedetään levittävän bakteereita.
KTL on selvittänyt kampylobakteerien esiintymistä ja säilyvyyttä
Kuopion alueen pintavesissä. Kampylobakteereita eristettiin useammin
maaseutu- kuin kaupunkialueen vesistä. Ne olivat yleisempiä
keväällä ja syksyllä kuin talvella tai kesällä.
Campylobacter jejuni oli huomattavasti yleisempi kuin C. coli. Kampylobakteerien
serotyyppivalikoima oli hyvin runsas. Niiden joukossa oli myös
sellaisia serotyyppejä, joiden tiedetään aiheuttaneen
epidemioita. Kolmasosaa eristetyistä kampylobakteerikannoista
ei saatu serotyypitettyä kliiniseen diagnostiikkaan käytetyillä
antiseerumeilla.
Tutkittaessa laboratoriokokein kampylobakteerien säilyvyyttä
järvivedessä
toisen palstan alkuun
|
|
havaittiin, että ne säilyvät paremmin
viileässä (+ 4) kuin lämpöisessä (+ 20) vedessä.
C. jejuni säilyy vedessä paremmin kuin C. coli. Lajien välisen
säilyvyyseron syynä lienee kilpailu ravinteista.
Kampylobakteereita löydettiin järvivedestä myös
talvella, kun pintavedet eivät pääse valumaan vesistöihin.
Laidunalueella olevan lammen vedestä löytyi kampylobakteerien
samoja serotyyppejä kuin lammen rannalla laiduntaneesta nautakarjasta.
Sisäruokintakauden aikana karja joi verkostovettä ja silloin
kampylobakteerit vähitellen hävisivät naudoista, vaikka
ne lammen vedessä säilyivätkin. Laidunkauden alettua
naudoista tuli taas muutamassa viikossa kampylobakteerien kantajia,
kun taas veden lämmettyä heinäkuussa ei kampylobakteereita
enää voitu eristää. Osa serotyypeistä oli samoja
kuin naudoissa edellisenä kesänä ja vedessä vielä
talvellakin.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella nautojen ja veden
välillä näyttäisi toimivan tehokas kampylobakteerien
kierrätys. Kylmä, niukkahappinen vesi pimeässä jään
alla tarjoaa suotuisat säilymisolot kampylobakteereille, jotka
lämpimämmässä vedessä ja valossa eivät
selviä kilpailussa veden muun mikrobiston kanssa. Ovatko siis tuhansista
järvistämme törkyisimmät valtaisa kampylobakteerien
talvivarasto?
Viite: Korhonen L. Campylobacteria in Finnish surface waters. Kansanterveyslaitoksen
julkaisu A8/1993.
Leena Korhonen, KTL
|
