Törkyiset järvet kampylobakteerien talvivarastoja?

Törkyiset järvet kampylobakteerien talvivarastoja?

Kampylobakteereita löytyy erityisesti laiduntamisen ja lietelannan levityksen vaikutuspiirissä olevien suomalaisten vesistöjen pintavesistä. Kampylobakteerit säilyvät vedessä jopa talven yli, keväällä rannalla laiduntava karja voi saada tartunnan ja levittää sitä edelleen.

Kampylobakteerien aiheuttamaa ripulia on totuttu pitämään turistitautina. Kuitenkin siihen sairastuu myös kotimaassa pysytelleitä henkilöitä. Muutama veden välityksellä levinnyt epidemia on Suomessa kuvattu 1980-luvulla. Lukuisat villi- ja kotieläinlajit voivat olla oireettomia kampylobakteerin kantajia. Erityisesti nautojen ja sikojen tiedetään levittävän bakteereita.

KTL on selvittänyt kampylobakteerien esiintymistä ja säilyvyyttä Kuopion alueen pintavesissä. Kampylobakteereita eristettiin useammin maaseutu- kuin kaupunkialueen vesistä. Ne olivat yleisempiä keväällä ja syksyllä kuin talvella tai kesällä.

Campylobacter jejuni oli huomattavasti yleisempi kuin C. coli. Kampylobakteerien serotyyppivalikoima oli hyvin runsas. Niiden joukossa oli myös sellaisia serotyyppejä, joiden tiedetään aiheuttaneen epidemioita. Kolmasosaa eristetyistä kampylobakteerikannoista ei saatu serotyypitettyä kliiniseen diagnostiikkaan käytetyillä antiseerumeilla.

Tutkittaessa laboratoriokokein kampylobakteerien säilyvyyttä järvivedessä

toisen palstan alkuun

havaittiin, että ne säilyvät paremmin viileässä (+ 4) kuin lämpöisessä (+ 20) vedessä. C. jejuni säilyy vedessä paremmin kuin C. coli. Lajien välisen säilyvyyseron syynä lienee kilpailu ravinteista.

Kampylobakteereita löydettiin järvivedestä myös talvella, kun pintavedet eivät pääse valumaan vesistöihin. Laidunalueella olevan lammen vedestä löytyi kampylobakteerien samoja serotyyppejä kuin lammen rannalla laiduntaneesta nautakarjasta. Sisäruokintakauden aikana karja joi verkostovettä ja silloin kampylobakteerit vähitellen hävisivät naudoista, vaikka ne lammen vedessä säilyivätkin. Laidunkauden alettua naudoista tuli taas muutamassa viikossa kampylobakteerien kantajia, kun taas veden lämmettyä heinäkuussa ei kampylobakteereita enää voitu eristää. Osa serotyypeistä oli samoja kuin naudoissa edellisenä kesänä ja vedessä vielä talvellakin.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella nautojen ja veden välillä näyttäisi toimivan tehokas kampylobakteerien kierrätys. Kylmä, niukkahappinen vesi pimeässä jään alla tarjoaa suotuisat säilymisolot kampylobakteereille, jotka lämpimämmässä vedessä ja valossa eivät selviä kilpailussa veden muun mikrobiston kanssa. Ovatko siis tuhansista järvistämme törkyisimmät valtaisa kampylobakteerien talvivarasto?

Viite: Korhonen L. Campylobacteria in Finnish surface waters. Kansanterveyslaitoksen julkaisu A8/1993.

Leena Korhonen, KTL

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!