|
Hinkuyskä todetaan vuosittain keskimäärin 850:ltä
vasta-aineiden perusteella ja 40 potilaalta viljelyn avulla. Viime
vuonna löytyi yhteensä 996 tapausta. Hinkuyskärokotuksen
antama suoja heikkenee 2-3 vuodessa, ja siksi tautia esiintyy endeemisesti
etenkin koululaisilla. Ruotsissa hinkuyskää on paljon ja
osa suomalaisista saa tartuntansa sieltä.
Hinkuyskä on erittäin tarttuva tauti. Parkanossa 1990 esiintyneessä
paikallisessa epidemiassa 16 prosentilla 965 koululaisesta oli kliininen
hinkuyskä. Joka kolmas terveyskeskuksessa todetuista oli aikuinen.
Sairaaloissa hoidetaan vuosittain keskimäärin 80 hinkuyskäpotilasta.
Puolet on alle vuoden ikäisiä, kolmannes tarvitsee sairaalahoitoa
enemmän kuin 2 viikkoa. Pienten lasten hinkuyskän oireet
ovat klassiset: puuskaista yskää 97 prosentilla, hinkumista
77, syanoosikohtauksia 70, apneakohtauksia 27 ja kouristuksia 6 prosentilla.
Pienten lasten PDT-rokotukset pitäisi antaa ajallaan. Yliopistosairaaloissa
hinkuyskän takia hoidetuista lapsista 75 prosenttia ei ollut
saanut iänmukaisia rokotuksia.
toisen palstan alkuun
|
|
Hinkuyskän diagnoosi
Hinkuyskän serologinen diagnostiikka on käyttökelpoinen
epidemioiden toteamiseen, mutta siitä on harvoin apua potilaan
hoidossa. Vasta-aineet nousevat hitaasti, yleensä taudin alusta
3-6 viikon kuluttua. Elimistö on silloin jo usein hävittänyt
bakteerit, eikä erytromysiinistä ole apua. Vaikkei bakteeriviljelyn
herkkyys ole kovin hyvä, kannattaisi viljelynäytteitä
ottaa juuri sairastuneista. Viljelyä käytetään liian
harvoin ilmeisesti tähän vaadittavan erityismaljan vuoksi.
Maljojen ongelmana on lyhyt säilyvyysaika. Olemme kehittäneet
pertussiksen viljelyä varten kuljetusputken, joka toimii jopa 6
kuukauden säilytyksen jälkeen. Ohjeita saa allekirjoittaneelta.
Hinkuyskän diagnostiikkaan on kehitetty Turun KTL:ssa PCR-teknologiaan
perustuva DNA-osoitus. Kalsiumalginaatti-tikulla näyte otetaan
nenän kautta takanenänielusta. Tikku lähetetään
laboratorioon kuivassa steriilissä koeputkessa. Vastaus ilmoitetaan
puhelimitse parissa vuorokaudessa. Tutkimus on ollut rutiinikäytössä
Turun yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian laitoksella
viime toukokuusta lähtien. Eri puolelta Suomea lähetetyistä
noin 500 näytteestä 25 prosenttia on ollut positiivisia.
Jussi Mertsola, KTL
|
