|
Viime tammi- ja helmikuussa on Norjassa ja Ruotsissa T1M1 -serotyypin
A-ryhmän streptokokki-infektioiden havaittu lisääntyneen.
Kannat ovat samanlaisia kuin muutaman vuoden takainen superstreptokokki.
Suomessa on maaliskuun puoliväliin mennessä todettu yksi T1M1-tyypin
infektio, jonka oireet sopivat superstreptokokki-infektioon. Muiden
tänä vuonna Suomessa todettujen A-ryhmän streptokokkisepsisten
taudinkuvat ovat olleet tavanomaisia.
Todennäköisesti Brittein saarilta Norjaan, Tanskaan, Ruotsiin
ja Suomeen levisi vuonna 1988 vakavien A-ryhmän streptokokki-infektioiden
aalto. Silloin aikaisemmin vallinneet streptokokkikannat korvautuivat
uudella, T1M1 -serotyypin kloonilla. Epidemia oli voimakkaimmillaan
Norjassa keväällä 1988 ja Ruotsissa talvella 1988-89.
Näissä maissa se laantui vuoden 1989 aikana ja tilanne palasi
normaaliksi seuraavana vuonna.
Valtaosassa uuden kloonin aiheuttamista infektioista oireet olivat
samanlaiset kuin siihenastisten streptokokkikantojen aiheuttamissa infektioissa:
lieväoireisia nielun ja ihon tulehduksia. Niiden ohella esiintyi
kuitenkin myös nopeasti kuolemaan johtaneita yleisinfektioita sekä
harvinaisia aivokalvon- ja vatsakalvontulehduksia sekä lihaskudosinfektioita.
Pääosassa kuolemaan johtaneissa infektioissa verenkiertoon
joutuu bakteerien muodostamia toksiineja. Ne saavat aikaan äkillisen
verenpaineen laskun ja munuaisten toiminnan lakkaamisen eli toksisen
shokin.
Suomeen epidemia ehti pari kuukautta Ruotsiin tulon jälkeen joulukuussa
1988. Vuosina 1988-90 ilmeni Suomessa T1M1-tyypin A-streptokokin aiheuttamia
vakavia sairastumisia 85. Niihin kuoli 19. Osa sairastuneista oli aiemmin
täysin terveitä nuoria aikuisia. Iäkkäiden ja niiden
potilaiden, joiden vastustuskykyä alensi jokin krooninen sairaus
kuten esimerkiksi sokeritauti tai alkoholismi, hoitotulokset olivat
heikoimmat.
Viitteitä uuteen epidemia-aaltoon
Epidemian laannuttua T1M1-streptokokki ei kadonnut kokonaan Pohjolasta.
Suomessa on sen jälkeen todettu vuosittain 60-75 vakavaa A-ryhmän
streptokokki-infektiota. T1M1-tyyppi on aiheuttanut niistä keskimäärin
5.
Kolmen rauhallisen vuoden jälkeen Norjassa T1M1-tyypin osuus
on viime vuonna kohonnut vakavien streptokokki-infektioiden aiheuttajana
60 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli 10 prosenttia. Vaikeasti
sairastuneita on jo useita. Heillä on ollut esimerkiksi raajojen
lihaksia nopeasti tuhoavaa nekrotisoivaa faskiittia tai toksinen shokki.
Ruotsissa epidemian uusiutumisesta on vähäisiä ja vaikeasti
tulkittavia viitteitä. Viime joulukuun
toisen palstan alkuun
|
|
alusta helmikuun loppuun todettiin 51 vakavaa A-
streptokokki-infektiota, joista 5 johti kuolemaan. Pääosan
oireet olivat tavanomaisia. Tyypitetyistä 34 taudinaiheuttajasta
44 prosenttia oli tyyppiä T1M1. Suomessa ei sairastuneiden määrä
toistaiseksi ole normaalista poikkeava. Tämän vuoden tammi-
ja helmikuussa on todettu yhteensä 12 vakavaa A-streptokokki-infektiota
eli yhtä monta kuin viime vuoden vastaavana aikana. Helmikuussa
lounaisrannikolla kuoli noin 40-vuotias mies T1M1-tyypin aiheuttamaan
infektioon, jonka taudinkulku oli erittäin raju.
Edellinen epidemia opetti
Edellisen epidemian aikana ja sen jälkeen pohjoismaissa selvitettiin
perusteellisesti aiheuttajabakteerin kloonin ominaisuuksia sekä
syitä, jotka altistivat osan väestöstä infektion
vakavimmille muodoille. Tutkimusten tuloksena pohjoismaisilla laboratorioilla
on nyt entistä paremmat keinot erottaa epidemiaklooni muista T1M1-tyypin
klooneista.
Rokotteita tai muita uusia aseita vaikeiden A-ryhmän streptokokki-infektioiden
torjuntaan ei ole onnistuttu kehittämään. Varhainen toteaminen
ja hoito ovat edelleen paras keino.
Jos uusi epidemia alkaa Suomessa, KTL tiedottaa siitä mahdollisimman
varhain sekä Kansanterveys-lehden sivuilla että muissa joukkoviestimissä.
Lähikuukausina Suomen Lääkärilehti julkaissee kliinikoille
suunnatun artikkelin taudin varhaistoteamisesta. Mikrobiologisia laboratoriota
pyydetään ilmoittamaan välittömästi puhelimitse
KTL:een kaikista vakavista tautitapauksista normaalin lomakeilmoituksen
lisäksi. Potilaiden bakteerinäytteet pitää toimittaa
tyypitettäviksi ilman viiveitä. KTL tyypittää streptokokkikannat
niin usein, että T1M1-tyypin levinneisyydestä ja sen muutoksista
voidaan antaa ajanmukainen kuva.
Viitteet:
Mäkelä PH, Jahkola M. A-ryhmän streptokokki on vakavasti
otettava taudinaiheuttaja. Suom Lääkäril 1989;44:419-22.
Jahkola M. Vakavat A-ryhmän streptokokki-infektiot; epidemian
huippu vielä edessä. Suom Lääkäril 1989;44:3195-8.
Palmu A, Karjalainen K ym. A-ryhmän streptokokin aiheuttama
peritoniitti ja jejuniitti. Suom Lääkäril 1989;44:423-4.
Bucher A, ym. Spectrum of disease in bacteraemic patients during
a Streptococcus pyogenes serotype M-1 epidmeic in Norway in 1988. Eur
J Clin Microbiol Infect Dis 1992;11:416-26
Matti Jahkola,
Jaana Vuopio-Varkila, KTL
|
