|
Pääkaupunkiseudulla tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa
todettiin veren lyijypitoisuuksien alentuneen huomattavasti parinkymmenen
vuoden aikana. Samaan aikaan elintarvikkeiden ja ympäristöstä
tulevan lyijyn määrä on vähentynyt. Lyijyttömän
bensiinin käyttöön siirtyminen on vaikuttanut ratkaisevasti
ympäristön lyijyaltistuksen vähentymiseen.
Ihminen altistuu lyijylle sekä suoraan ympäristöstä
että epäsuorasti ravinnon kautta. Kansanterveyslaitos selvitti
Elintarvikeviraston toimeksiannosta, oliko muiden kuin ammatissa altistuneiden
veren lyijypitoisuus vähentynyt samalla kun ympäristön
lyijy. Vuonna 1992 suoritettuun tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta
81 miestä ja 92 naista, joiden veren lyijypitoisuus mitattiin
ja lyijyn saantia ravinnosta arvioitiin.
Miehillä veren lyijypitoisuus oli keskimäärin 0,17
umol/l ja naisilla 0,11 umol/l. Kahdella miehellä veren lyijyarvot
ylittivät WHO:n enimmäissuosituksen, 0,48 umol/l. Ravintotietojen
toisen palstan alkuun
|
|
perusteella arvioitu lyijyn saanti oli sama sekä
miehillä että naisilla, keskimäärin 0,05 mg päivässä.
Veren lyijypitoisuuden ja ravinnon lyijyn välillä ei ollut
yhteyttä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pääkaupunkiseudulla
asuvien keskimääräinen veren lyijypitoisuus oli vähentynyt
merkittävästi aikaisempiin suomalaisiin tutkimuksiin verrattuna.
Tutkimuksessa lyijyn saantiarviot perustuivat 1970-luvun elintarvikkeiden
lyijymäärityksiin ja olivat todellista nykyistä saantia
suurempia. Uusi selvitys, joka perustui elintarvikkeiden lyijypitoisuuksiin
1980- ja 1990-luvuilta vahvistaa lyijyn saannin vähentyneen viimeisen
vuosikymmenen aikana alle puoleen eli 0,05 milligrammasta 0,017-0,020
milligrammaan päivässä. Lyijylle altistumisen väheneminen
sopii ajallisesti yhteen lyijyttömän bensiinin käytön
lisääntymisen kanssa.
Viite: Elintarvikeviraston tutkimuksia 1/1994.
Georg Alfthan, KTL
|
