|
Kasvihuoneilmiön eteneminen voi muuttaa pohjoista ilmastoa
nykyistä kuivemmaksi. Tämä lisäisi uusien tutkimusten
mukaan soiden typpioksiduulin tuotantoa. Soiden kuivaaminen viljelykäyttöön
pahentaisi tilannetta lisäämällä sekä dityppioksidin
että hiilidioksidin vapautumista.
Maapallon ilmakehään kohdistuu useita muutospaineita. Ensimmäisenä
havahduttiin ympäristömme happamoitumiseen ja nyttemmin
jokainen tiedostaa kasvihuoneilmiön etenemisen. Ilmakehän
muutokset vaikuttavat yhä enemmän elinympäristömme
laatuun ja ihmiskunnan elinmahdollisuuksiin.
Kasvihuoneilmiötä aiheuttavilla kaasuilla, hiilidioksidilla,
metaanilla ja typpioksiduulilla ei ole ulkoilmassa esiintyvin pitoisuuksin
suoria terveysvaikutuksia toisin kuin happamoitumista aiheuttavien
rikin ja typen oksideilla. Kasvihuoneilmiön laaja-alaisimmat
vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ovat epäsuoria ja johtuvat
esimerkiksi maanviljelyn vaikeutumisesta liiallisen kuivuuden seurauksena.
Ilmaston lämpeneminen voi lisätä eräiden infektiotautien,
kuten malarian, esiintymistä. Malarian hyönteisvektorin
vallatessa entistä pohjoisempia alueita sen vaikutusalueelle
joutuu väestöä, jolla ei ole siihen pitkäaikaista
sopeutumista.
Kasvihuonekaasujen alkuperä
Noin 70 prosenttia hiilidioksidipitoisuuden noususta johtuu fossiilisten
polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidin lisäksi
ilmakehässä nousevat myös metaanin ja typpioksiduulin
pitoisuudet. Metaanista noin 70 prosenttia ja typpioksiduulista peräti
90 prosenttia on elinympäristömme mikrobien tuottamaa. Luonnon
toisen palstan alkuun
|
|
käyttötavoilla voidaan vaikuttaa suuresti
metaanin ja dityppioksidin päästöihin. Ihmiskunnan kannalta
elintärkeät toiminnot, kuten ravinnon tuotto ja jätteiden
käsittely, ovat merkittäviä metaanin ja typpioksiduulin
lähteitä.
Pohjoiset suot ovat jääkauden jälkeen sitoneet ilmakehän
hiilidioksidia ja typpeä, mutta toisaalta suot ovat tärkeitä
metaanilähteitä. Pohjoisen ilmaston muuttuminen voi vaikuttaa
soiden kasvihuonekaasupäästöihin. On mahdollista, että
pohjoisten alueiden ilmasto tulee olemaan nykyistä kuivempi ainakin
osan vuotta. Tiedetään, että metaanin tuotto laskee soiden
kuivuessa.
Kun suo kuivuu
Vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että
kuivumisen myötä osa pohjoisista soista alkaa tuottaa typpioksiduulia.
Soista vapautuva typpioksiduuli olisi täysin uusi ilmakehän
kuormittaja, sillä nykyisellään pohjoiset suot eivät
juurikaan tuota tätä kaasua. Lohdullista on kuitenkin, että
huolimatta pohjoisten soiden runsaasta typpivarannosta maapallon ilmakehän
typpioksiduulikuormitus lisääntyisi vain noin prosentin. Tämä
edellyttää, ettei soita oteta laajassa mitassa maatalouden
käyttöön, vaan niiden annetaan kehittyä omissa oloissaan.
Viljelyksessä oleva turvemaa tuottaa typpioksiduulia huomattavasti
enemmän ja turpeen hajotessa suopellosta vapautuu myös suuria
määriä hiilidioksidia.
Viite: Martikainen, P.J., Nykänen H., Crill, P. and Silvola
J. Nature 1993;366:51-53. Effect of a lowered water table on nitrous
oxide fluxes from northern peatlands.
Pertti Martikainen, KTL
|
