|
Kuopion yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen ilmanvaihtokanavien
epäpuhtauksia selvittäneessä yhteistutkimuksessa paljastui,
että uusissakin, juuri käyttöön otetuissa ilmanvaihtolaitteissa
on runsaasti epäpuhtauksia. Ne ovat peräisin maaperästä,
rakennustyömaalta ja ilmasta. Kanavien kiinteän pölyn
sisäilman laatua huonontava vaikutus on tosin pieni ja heikosti
tunnettu, mutta pöly saattaa irrota tai se voi olla hyvä kasvualusta
mikrobeille. Sisällä työskenteleville voi tästä
seurata terveydellisiä ongelmia.
Uusien, alle vuoden vanhojen rakennusten tulo- ja poistoilmakanavissa
oli varsin runsaasti epäpuhtauksia (keskimäärin 5-6 g/m2).
Osa liasta oli peräisin kanavien varastointiajalta rakennustyömaan
vierellä ja osa pölystä oli joutunut kanaviin erilaisten
rakennustöiden yhteydessä. Vanhojen ilmanvaihtokanavien epäpuhtausmäärä
oli kaksinkertainen. Vuosittain lisäys on keskimäärin
noin gramma neliömetriä kohti.
Kanavapölystä neljä viidesosaa on epäorgaanista
ainesta, jonka ei ole todettu heikentävän sisäilman laatua.
Huoneeseen tulevaan ilmaan hiukkasia saattaa kuitenkin irrota silloin,
kun pöly liikahtaa tärinän, ilmavirtauksen muutoksen
tai muun häiriötekijän johdosta. Vanhoissa kanavissa
grammassa kanavapölyä oli keskimäärin 3000 elinkykyistä
homesieni-itiöitä. Uusissa kanavissa sieni-itiöpitoisuus
oli kaksinkertainen, mikä viittaa vanhoja kanavia tuoreempaan maaperän
aiheuttamaan kontaminoitumiseen. Pölystä määritetyt
sienilajit olivat tavallisesti ulko- ja sisäilmassa esiintyviä
lajeja.
Mikrobikasvu harvinaista
Yhdessäkään satunnaisesti valitussa tutkimuskohteessa
ei havaittu mikrobikasvua tai
toisen palstan alkuun
|
|
sille edellytyksenä olevaa kosteutta. Tämä
osoittaa, että oikein suunnitellussa ja huolletussa ilmanvaihtojärjestelmässä
itiöitä tuottava mikrobikasvusto on harvinainen. Tosin kostutus-
ja jäähdytyslaitteiden virheellinen säätö tai
puutteellinen huolto voi lisätä homesienten tai bakteerien
kasvua.
Useissa tapauksissa tuloilman suodatus oli puutteellista ja tuloilmakanaviin
oli kertynyt karkeaa pölyä, jopa suurikokoisia siitepölyhiukkasia.
Oikein asennettu riittävän tehokas tuloilmasuodatin on yksinkertaisin
tapa ehkäistä tuloilmakanavien likaantumista.
Ilmanvaihtokanavien likaisuudella ei aina ole yhteyttä sisällä
oleskelevien ihmisten terveyteen. Tuloilmakanavan sisäpinta-ala
on kuitenkin noin kymmenes osa huoneen lattiapinta-alasta. Pohjoismainen
työryhmä on arvioinut lattialla olevan 0,5 g/m2 pölykertymän
aiheuttavan jo huomattavan terveydellisen riskin. Ilmanvaihtoon liittyvien
riskien eliminoimiseksi tuloilmakanavien säännöllinen
tarkastus ja tarvittaessa puhdistus olisi sisällytettävä
normaaliin kiinteistön hoitoon. Pienkiinteistöjen ja kerrostalojen
ilmanvaihtokanavat ovat halkaisijaltaan toimistotalojen kanavia pienempiä.
Niissä keittiöistä tulevat rasvaiset epäpuhtaudet
likaavat kanavia tehokkaasti ja kanavassa kulkevan ilmamäärän
on todettu vähentyneen kanavan jopa puoleen.
Viite: Pasanen P. Toimistorakennusten ilmanvaihtokanavien epäpuhtaudet.
Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitosten monistesarja
2/1994, Kuopio 1994. Lisensiaattityö.
Pertti Pasanen, Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden laitos
|
