|
Runsaat 500 000 suomalaista matkusti Venäjälle viime
vuonna ja noin 250 000 venäläistä tuli käymään
Suomessa. Helsingin ja Tallinnan välisillä laivoilla ylitti
Suomenlahden toista miljoonaa suomalaista ja yli 400 000 virolaista
tai venäläistä. Ihmisten mukana kulkevat myös
tauteja aiheuttavat mikrobit.
Tarkkaa tietoa tautien esiintyvyydestä, myös oman maan
rajojen ulkopuolelta tarvitaan epidemioiden ehkäisemiseksi ja
torjuntatoimien suunnittelemiseksi tarvitaan. Näihin vuosiin
asti tiedon saanti itärajan takaa on ollut ongelmallista. Neuvostoliitosta
annettiin tartuntatautitietoja valikoivasti ja niukasti, eikä
kerättyjen tilastojen vertailu suomalaisiin tietoihin ollut helppoa.
Tietojen saannin merkitys on korostunut kanssakäymisen lisäännyttyä
ja Venäjän epidemiatilanteen muututtua. Nyt aika on toinen:
sekä Venäjän että Baltian maiden infektioepidemiologit
ovat valmiit avoimeen tietojen vaihtoon. Yrityksen tai avoimuuden
puute ei enää ole ongelma, vaan käytännön
pulmat, kuten rekisteröintijärjestelmien erilaisuus, puhelin-
ja telekopioyhteyksien niukkuus sekä postinkulun hitaus.
Tarkat epidemiologiset tiedot Venäjän kurkkumätätilanteesta
ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä suomalaisille. Tietoja
sekä sairastuneiden määrästä että rokotusten
toteutumisesta on saatu
toisen palstan alkuun
|
|
viime vuonna varsin hyvin. Esimerkkejä yhteistyöstä
rajan yli ovat myös kurkkumätäbakteerien tyypitys Suomessa
sekä tutkimustyö taudin kliinisen kuvan selvittämiseksi.
Suomalaista difteriarokotetta on toimitettu Karjalan tasavaltaan ja
Viroon epidemian leviämisen ehkäisemiseksi.
Yhteistyö on aloitettu myös muilla käytännön
alueilla, joista rokotusohjelmien kehittäminen ja HIV-infektion
torjunta ovat tällä hetkellä tärkeimmät. Muita
kohteita ovat mm. sukupuolitaudit, hepatiitit ja rabies. Kaikki Pohjoismaat
ovat tukeneet Baltian maiden rokotusohjelman nykyaikaistamista. Suomi
on antanut asiantuntija-apua ja lahjoittanut Viroon lasten rokotusohjelmaan
tarvittavia hinkuyskä-, jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteita.
Tulevaisuudessa koulutuksen osuus korostunee. Infektiotautien diagnostiikan
ja hoidon täydennyskoulutuskursseja järjestetään
jo tänä kesänä venäläisten ja virolaisten
kanssa yhdessä. Rokottajan käsikirja ja Aikakauskirja Duodecimin
hengitystieinfektioita käsittelevä numero on käännetty
eestin kielelle.
Tartuntatauteihin ja niiden torjuntaan liittyvää erityisosaamista
on molemmin puolin rajaa. Tiedonvaihto ja kokemusten jakaminen auttavat
torjumaan vanhojen tautien aiheuttamia, mutta nyt uusia ja yhteisiksi
muodostuneita infektio-ongelmia.
Juhani Eskola, KTL
|
