Muutospyrkimykset ennakoivat ruokatottumusten muuttumista Virossa

Kyselytutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sekä Virossa että Suomessa mielletään terveyttä uhkaavat riskitekijät hyvin samalla tavalla. Stressi, vaikeat elinolot ja raskas työ ovat ihmisten mielestä tärkeimmät terveyttä uhkaavat tekijät. Muutospyrkimykset ovat Virossa nyt samanlaiset kuin Suomessa 1970-luvun lopulla.

Ihmisten käsitykset terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista huolehtia omasta terveydestään ohjaavat arkielämää. Näkemykset eri tekijöiden terveydellisistä vaikutuksista ovat Virossa ja Suomessa samansuuntaisia. Molemmissa maissa pidetään stressiä, vaikeita elinoloja ja raskasta työtä tärkeimpinä sairastumisen syinä. Virolaiset painottavat näitä enemmän kuin suomalaiset.

Virossa ja Suomessa pidetään virheellistä ravintoa jokseenkin yhtä yleisesti sairastuvuutta aiheuttavana. Liikunnan puutetta ja ylipainoa virolaiset pitävät vähemmän tärkeinä. Vitamiinien puutetta sekä terveyspalvelujen puutteellisuutta he pitävät merkittävämpinä tekijöinä kuin suomalaiset.

Tupakointia pidetään molemmissa maissa väestön terveyden kannalta yllättävän vähäpätöisenä. Virossa miehet tupakoivat erityisen yleisesti, joka toinen virolainen mies polttaa, suomalaisista ei edes joka kolmas. Kummassakin maassa tupakoi noin joka viides nainen.

Yli puolet suomalaisista ja virolaisista vastaajista ilmoittaa muuttaneensa ruokavaliotaan kuluneen vuoden aikana. Yleisimmin on lisätty tuoreiden vihannesten käyttöä ja vähennetty rasvan käyttöä. Suomessa voi valikoida myös rasvan laatua. Virossa ainoa leivän päällä käytettävä rasva on voi. Suomalaisista voita käyttää nykyisin enää reilut 10 prosenttia.

toisen palstan alkuun

Vihannesten päivittäisen käytön ero on pienempi. Virolaisista lähes 10 prosenttia ja suomalaisista noin 30 prosenttia käyttää päivittäin tuoreita vihanneksia tai juureksia. Suolan vähentämisyritykset ovat yhtä yleisiä Suomenlahden molemmilla rannoilla, mutta virolaiset ovat selvästi innokkaampia vähentämään myös sokerin käyttöä.

Terveyteen liittyvien mielipiteiden samankaltaisuudesta huolimatta eräiden keskeisten elintapojen erot ovat vielä suuret. Niille on helppo löytää arkisia selitysmalleja, kuten tuotevalikoimien erilaisuus tai Virossa tuotteiden ajoittainen huono saatavuus ja kalleus. Osa eroista on selitettävissä erilaisilla kulttuuri ja perinnetekijöillä: esimerkiksi virolaisten miesten tupakoinnin huomattava yleisyys.

Toisaalta erot voivat ilmentää terveyskasvatuksen painotuseroja: myös Suomessa pyrittiin vielä 70-luvun lopulla vähentämään sokerin käyttöä terveydellisistä syistä. Esimerkit erilaisista selitysmalleista ovat muistutus terveyskasvatuksen moniulotteisuudesta yleisistä asenteista ja arvomaailmasta, tiedonvälityksen ja valinnan mahdollisuuksien kehittämiseen.

Muutospyrkimykset olivat Virossa 1992 samankaltaisia kuin Suomessa 1970-luvun lopulla, joten ainakin ruokatottumukset saattavat siellä kehittyä lähivuosina samaan tapaan kuin meillä 1980-luvulla.

Virossa on toteutettu vuosina 1990 ja 1992 yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa aikuisväestön terveyskäyttäytymistä selvittävä kyselytutkimus. Suomessa vastaava tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 1978 alkaen. Viron lisäksi myös muissa Baltian maissa on tarkoitus käynnistää tällainen seurantajärjestelmä.

Mari-Anna Berg, KTL