Pitkärannassa kartoitetaan ympäristöterveysongemia

Pitkärannassa kartoitetaan ympäristöterveysongemia

Suomen ympäristöterveyden kannalta keskeisimpiä kysymyksiä on maamme lähialueiden ympäristön tilanne. Suomalaisten omakin etu vaatii auttamaan venäläisiä heidän ympäristönsä tilan parantamisessa. Ilman massasaasteiden, erityisesti rikkidioksidin, päästöjen Suomessa voimakkaasti vähennyttyä lähialueiden päästöjen merkitys on kasvanut. Palavaa kiveä käyttävien voimalaitosten päästöt kulkeutuvat Virosta lounaistuulten mukana Suomeen. Kuolan rikkidioksidipäästöt ylittävät Pohjoismaiden yhteenlasketut päästöt. Itämerenkään tilaa ei saada kohennetuksi ilman rajoja ylittävää yhteistyötä.

Kansanterveyslaitos on yhdessä Pohjois-Karjala- projektin ja Kuopion yliopiston kanssa valinnut Pitkärannan alueen yhteiseksi tutkimusalueeksi. Erityisesti venäläiset yhteistyökumppanit ovat ottaneet esille ympäristötekijöiden vaikutuksen väestön terveyteen ja sen selvitystarpeen.

Kaupungin keskellä sijaitseva sulfaattiselluloosatehdas on Pitkärannan alueen keskeinen saastuttaja. Suomalaiset rakensivat tehtaan vuosisadan vaihteessa ja se uudistettiin 1960-luvulla. Tehdas pystyy tuottamaan 80 000 tonnia sellua vuodessa, mutta taloudellisen tilanteen takia sitä tehtiin vuonna 1992 vain 40 000 tonnia. Tehtaan ja kaupungin jätevedet puhdistetaan 1988 valmistuneessa biologisessa jätevedenpuhdistamossa. Tehdas päästää ilmaan

toisen palstan alkuun

pääasiassa rikkidioksidia ja haisevia rikkiyhdisteitä. Savukaasuja ei puhdisteta lainkaan. Tilanne on kuin Suomessa 1950-60-luvuilla. Rikkidioksidi sekä haisevat rikkiyhdisteet lisäävät hengityselintauteihin sairastumisia.

Useita tutkimuksia vireillä

Ensi talvena KTL kartoittaa Pitkärannan lasten hengityselinsairauksien yleisyyden. Se tehdään osana laajaa kansainvälistä tutkimusta, joka toteutetaan samalla tavalla kuin kymmenissä keskuksissa maailmalla ja Suomessa. KTL suunnittelee ilmansaasteiden terveysvaikutuksia selvittävää tutkimusta myös Kuolan alueella. Paraikaa tutkitaan ympäristömyrkkyjen, erityisesti dioksiinin, vaikutuksia sikiön ja vastasyntyneen hyvinvointiin Virossa ja Venäjällä.

Lähialueilla tehtävä ympäristöterveystutkimus tuottaa myös suomalaisille tärkeää tietoa muun muassa kylmän ilmanalan ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Tutkimusyhteistyön avulla voidaan kartoittaa keskeiset ympäristöterveysongelmat ja auttaa niiden ratkaisemissa. Niin Venäjälle kuin sen naapurimaillekin tutkimus luo paineita tarttua tehokkaasti Venäjän kasvaviin ympäristöongelmiin, niin Venäjälle kuin sen naapurimaillekin. Lähialueiden ympäristöpäästöjen terveysvaikutukset sinänsä eivät ole keskeisiä, vaan se, miten näitä päästöjä voitaisiin vähentää.

Juha Pekkanen, KTL

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!