|
Suomessa oli vesikauhua viimeksi 1988-89, jolloin löytyi 62
rabiekseen sairastunutta metsäeläintä, lähinnä
supikoiria ja kettuja. Eläinlääkintäviranomaiset
hoitivat epidemian tehokkaasti. Nyt WHO pitää tämän
epidemian hoitoa mallina muille.
Elimäen-Iitin epidemia-alueella ja sen ympäristössä
metsäeläimiä immunisoitiin kolmesti syöttirokottein
rabiestilanteen tehokkaan epidemiologisen seurannan pohjalta. Valtion
eläinlääketieteellisessä laitoksessa järjestettiin
nopeat laboratoriopalvelut ja kotieläinten rokotuksia lisättiin
epidemiatilanteen vaatimalla tavalla.
Mahdollisen tartunnan saaneita ihmisiä rokotettiin ja ehkäiseviä
rokotuksia annettiin suojaa tarvitseville. Rokotteen ja rabiesimmunoglobuliinin
saatavuus varmistettiin, tarvittavat humaanipuolen laboratoriopalvelut
hoidettiin KTL:ssa. Yksikään ihminen ei saanut rabiestartuntaa.
Suomen rabiesepidemia oli ensimmäinen kerta, jolloin metsäeläinten
epidemia hävitettiin syöttirokotuksilla.
Baltiassa rabiesta laajalti
Baltian maiden rabiestilanteen kartoittamiseksi ja tarvittavien torjuntatoimien
pohjaksi järjestettiin WHO:n aloitteesta Tallinnassa helmikuussa
kokous. Rabiesasiantuntijoina kokoukseen osallistuivat Suomesta dosentti
Martti Valle KTL:sta ja professori Bengt Westerling Elintarvike- ja
eläinlääkintälaitoksesta (EELA).
Ensi kerran saatiin yhtenäinen kuva Baltian maiden rabiestilanteesta.
Ongelman laajuus yllätti. Eri maiden tilanne poikkesi paljon. Ongelmia
on sekä lainsäädännössä että torjuntatoimien
saatavuudessa. Puutetta on voimavaroista ja rokotteista, ja tarvittavia
laboratoriopalveluita vaikea järjestää.
Rabiestilanteen vakavuutta Baltian maissa kuvaa hyvin tautiin kuolleiden
ihmistapausten esiintyminen. Virossa on ollut yksi rabieksen aiheuttama
ihmistapaus vuosina 1984, 1985 ja 1986. Latviassa on vastaavasti ollut
yksi rabieksen aiheuttama ihmistapaus vuosina 1982, 1986 ja 1993. Liettuassa
kuoli rabiekseen vuonna 1992 kaksi ihmistä ja vuonna 1993 yksi
ihminen.
Baltian maissa diagnosoidut eläintapaukset vuonna 1993.
Baltian maat ovat aiemmin saaneet tai hankkineet rabiesrokotteensa
Neuvostoliitosta, mutta nyt tilanne on muuttunut. Rokotetta ei ole enää
jatkuvasti saatavilla ja sen hinta on noussut
toisen palstan alkuun
|
|
moninkertaiseksi. Rokotehuoltoa uudistetaan nyt
WHO:n johdolla.
WHO pitää Suomessa olleen rabiesepidemian hoitoa malliesimerkkinä
tehokkaasta rabieksen torjunnasta. Kokouksessa selostettiinkin ne toimenpiteet,
joihin epidemian puhkeaminen Suomessa johti: organisaatio, kampanjapolitiikka
ja kustannukset.
Kokouksessa neuvoteltiin siitä, miten Suomi voisi auttaa Baltian
maiden rabieksen torjuntatoimissa. WHO suosittaa luopumaan venäläisten
toimittaman, vanhanaikaisen rokotteen käytöstä.
Humaanirokotetta tarvitaan
Humaanirokotteen tarve Baltian maissa on moninkertainen Suomen nykytarpeeseen
nähden. Rokotteen pitää olla tehokasta ja turvallista.
Rokotekustannuksia voidaan oleellisesti pienentää tekemällä
rabieksen laboratoriodiagnostiikka nopeaksi ja luotettavaksi. Suomesta
voidaan toimittaa rokotteita vain satunnaisesti rokotevarastojen uusimisen
yhteydessä. Tämä tulee olemaan hyvin rajoitettua, koska
Suomessa varasto pidetään mahdollisimman pienenä. Eniten
säästöjä saadaan kuitenkin uudistamalla eläinlääkintäpuolta.
Koirien rabiesrokotukset pitäisi määrätä pakollisiksi
ja kulkukoirista päästä eroon. Lopullinen päämäärä
on hävittää tauti metsäeläimistä. Tämä
onnistuu vain suunntelmallisten metsäeläinten syöttirokotusten
avulla.
Suomen tärkeä tehtävä on järjestää
koulutusta. Kokouksessa keskityttiin lähinnä humaanipuolen
toimenpiteisiin. WHO painotti erityisesti puuttuvien laboratoriomenetelmien
pystyttämisen tärkeyttä ja toivoi, että KTL ja EELA
voisivat toimia kouluttajina ja yhteistyön järjestäjinä.
Suomalaislaboratoriot voisivat lisäksi toimia eristettyjen virusten
tyypittämisen referenssilaboratorioina ja auttaa myös toimitettaessa
näytteitä ja viruskantoja WHO:n referenssilaboratorioihin
Tubingeniin ja Pariisiin.
WHO laatii yhteistyön yksityiskohtaiset suunnitelmat Tallinnan
kokouksessa päätettyjen suuntaviivojen pohjalta. Toiminnan
käynnistyminen tänä vuonna näyttää olevan
vaikeaa määrärahojen niukkuuden vuoksi.
Rabiesyhteistyö Suomen lähialueilla edellyttää
myös hyvien ja toimivien yhteyksien pitoa Venäjälle.
Koulutusta aletaan jatkossa tarjota myös Pietarin ja muiden Venäjän
lähialueiden rabieksesta vastaaville viranomaisille.
Martti Valle, KTL
|
