|
Suomen terveydenhoidon ammattilaisille ja väestölle on
viime vuosien aikana jaettu yhä enemmän tietoja Viron tartuntatautitilanteesta.
Käsityksemme Viron tartuntatautien seurantajärjestelmän
toimivuudesta ja luotettavuudesta on kuitenkin ollut tähän
asti kovin puutteellinen. Avoimen tiedonvaihdon ylläpitämiseksi
Kansanterveys-lehti on pyytänyt Viron pääepidemiologi
Ants Jögistelta katsausta maan tartuntatautitilanteeseen.
Virossa tartuntatautien torjuntaa ja seurantaa johtaa Valtion terveyssuojelukeskus
(TKK eli Riigi tervisekaitsekeskus). Sen epidemiologinen yksikkö
sekä bakteriologinen ja virologinen laboratorio sijaitsevat Tallinnassa.
Viron eri alueilla on yhteensä 18 TKK:een kuuluvaa terveyssuojeluasemaa
(TKT eli tervisekaitsetalitus), jotka vastaanottavat yksityisten lääkäreiden
tartuntatauti-ilmoitukset. Lääkärin on ilmoitettava
toteamastaan tartuntatautitapauksesta 24 tunnin kuluessa. Ilmoitus
sisältää potilaan henkilötiedot.
TKT:t raportoivat ilmoitukset puhelimitse TKK:lle viikottain. Virallinen
kirjallinen kertymäraportointi lähetetään TKK:lle
kuukausittain. Terveyssuojeluasemista kuusi sijaitsee kaupungeissa
ja kaksitoista maaseudulla. Ne johtavat tartuntatautien alueellista
torjuntaa ja selvittävät epidemioiden syitä. Kullakin
TKT:lla on mikrobiologinen ja kemian laboratorio sekä epidemiologinen
ja hygieniaosasto.
Yksittäisten potilaiden taudinmääritykset tehdään
TKT:n bakteriologisessa laboratoriossa, tarkemmat epidemiologiset
tutkimukset TKK:n keskuslaboratoriossa. Sairaaloista vain muutamalla
on mikrobiologinen laboratorio. Ne ilmoittavat suoraan TKK:lle hoitamansa
influenssaan sairastumiset, äkilliset hengitystieinfektiot ja
sukupuolitaudit sekä HIV-infektiot ilman potilaan henkilötietoja.
Sukupuolitautien ja HIV:n seuranta on keskitetty pääasiassa
sukupuolitautiklinikoille ja Tallinnan AIDS-keskukselle, joilla on
myös lupa käyttää potilaskohtaisia tietoja.
Virossa uudistetaan paraikaa tartuntatautilakia, joka tulee eduskunnan
käsiteltäväksi ensi syksynä. Tällä hetkellä
noudatetaan pääasiassa entisen Neuvostoliiton aikaista käytäntöä.
Sairaskassaan kuuluva potilas saa tutkimukset ja hoidon ilmaiseksi.
Samoin yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ovat ilmaisia. Vain
keltakuume- ja puutiaisaivokuumerokotus ovat maksullisia.
Ilmoitettavien tartuntatautien diagnostiset kriteerit
Virossa noudatetaan yhä suureksi osaksi samoja diagnostisia
kriteerejä kuin entisessä Neuvostoliitossa. Vakavien harvinaisten
tautien, esimerkiksi lavantaudin tai meningokokkimeningiitin, ilmoittaminen
edellyttää aina mikrobiologista laboratoriovarmistusta.
Monet yleiset taudit, joiden laboratoriodiagnostiikka on kallista,
ilmoitetaan pääasiassa tyypillisten oireiden ja/tai kliiniskemiallisten
laboratoriotulosten perusteella. Esimerkiksi hepatiitti A -tapauksista
Tallinnan ja Tarton diagnoosit ovat pääosaksi IgM-vasta-ainemäärityksen
perusteella tehtyjä, kun taas maaseudulla tehdyt diagnoosit perustuvat
tyypilliseen kliiniseen löydökseen ja maksaentsyymien kohoamiseen.
Sukupuolitautien, hepatiitti B:n ja C:n ilmoitukset perustuvat aina
mikrobiologiseen varmistukseen.
Ruuansulatuskanavan infektiot
Vaikeat salmonelloosimuodot, lavantauti ja pikkulavantauti ovat
Virossa harvinaisia. Taudin lähteenä ovat etupäässä
krooniset bakteerin kantajat. Muita salmonellooseja esiintyy enemmän
kuin Suomessa. Tärkeimmät serotyypit ovat Salmonella enteritidis
ja Salmonella typhimurium, jotka leviävät yleensä broilerien
välityksellä. Myös kananmunat ovat levittäneet
salmonelloosia.
Vuosittain diagnosoidaan 1 000-2 000 shigelloosia-tapausta. Määrä
vähenee hitaasti. Insidenssi on kuitenkin selvästi suurempi
kuin Pohjoismaissa. Vuonna 1993 raportoitiin kolme shigellaepidemiaa
lastentarhoissa ja kouluissa sekä yksi pastöroimattoman
maidon välityksellä levinnyt paikallinen epidemia. Shigella
sonnei aiheutti valtaosan shigellatapauksista. Vaikeampia oireita
aiheuttava Shigella flexneri -bakteeri on eristetty noin neljällä
prosentilta shigellaan sairastuneista.
Rokotuksin ehkäistävät taudit
Kurkkumätää ei Virossa esiintynyt lainkaan vuosina
1964-90. 1980-luvulla difteria-basilli löytyi parilta oireettomalta.
Vuonna 1991 todettiin seitsemän oireista tartuntaa, 1992 kolme
ja 1993 yksitoista. Sairastuneista kolme kuoli, jotka kaikki olivat
rokottamattomia. Seitsemän tartunta oli peräisin Venäjältä,
yhden Latviasta. Muuten Venäjä oli todennäköisin
tartunnan alkuperämaa.
Vuonna 1993 tutkittiin difteriavasta-aineet 200 aikuisen seeruminäytteistä.
90 prosentilla 20-39-vuotiaista ja 65 prosentilla 40-59-vuotiaista
oli suojaava vasta-ainetaso (>0.01 IU/ml).
toisen palstan alkuun
|
|
Virolaisten tasot ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaisten
aikuisten tasot vuoden 1993 syksyllä.
Viimeinen polioon sairastuminen raportoitiin Virossa 1962. Jäykkäkouristuksen
saa vuosittain muutama, 1993 raportoitiin yksi tapaus.
Tuhkarokkoa vastaan on Virossa rokotettu vuodesta 1967 lähtien. Vuoteen
1993 asti lapset saivat vain yhden tuhkarokkorokotuksen, ja rokotettujenkin
joukossa esiintyi tautia. Viime vuonna raportoitiin kliinisen kuvan
perusteella 312 sairastumista.
Sikotautia vastaan on rokotettu vuodesta 1981 ja vihurirokkoa vastaan
vuodesta 1993. Sikotautia esiintyy runsaasti, koska rokotetta ei ole
aina saatu. Virossa raportoidaan sikotauti ja vihurirokko yhä kliinisten
oireiden perusteella. Viime vuonna ilmoitettiin 2 470 sikotautitartuntaa
ja 23 446 vihurirokkotartuntaa.
Tuberkuloosi
Tuberkuloosiin erikoistuneet keuhkolääkärit tarkastavat
kuukausittain lääkäreiden tuberkuloosi-ilmoitukset. Nykyisin
pääosa hengityselinten tuberkuloosi-ilmoituksista perustuu
bakteerin eristämiseen ysköksestä. Sairastuneiden määrä
on lisääntynyt jonkin verran viime vuonna (1990 oli 299, 1991
oli 299, myös 1992 oli 299 ja 1993 jo 406). Vanhusten elintason
lasku on saattanut vaikuttaa määrän lisääntymiseen.
Polikliininen hoito ei myöskään toteudu riittävän
hyvin, eikä sairastuneilla ole aina varaa ostaa lääkkeitä.
Moniresistenttien kantojen ilmaantuminen on erityisen huolestuttavaa.
Tartossa ja Tukholman Smittskyddsinstitutetissa tutkituista Etelä-Virossa
eristetyistä M. tuberculosis -kannoista 23 prosenttia oli moniresistenttejä.
Hepatiitit
Hepatiitti A:n määrä on 1980-luvun aikana laskenut
aiemmasta noin kolmannekseen. Vuosi 1993 oli poikkeuksellinen. Loppukesällä
Rakveren lähistöllä vesijohtoveden saastumisen seurauksena
puhkesi epidemia, jossa ainakin 600 sairastui. Epidemia ylitti uutiskynnyksen
myös Suomessa.
Hepatiitti B -tartuntojen määrä on laskenut. Suonensisäisiä
huumeita käyttävät on uusi riskiryhmä.
Sukupuolitaudit
Viime vuosina Virossa sukupuolitaudit ovat voimakkaasti lisääntyneet.
Kehitys on ollut samanlaista muissakin entisen Neuvostoliiton maissa.
Syfiliskontaktien jäljittäminen ja hoito on nykyisin tehokasta,
mutta tippurikontaktien jäljittämiseen ei ole riittävästi
resursseja. Jäljittäminen on iho- ja sukupuolitautilääkäreiden
vastuulla. Paraikaa käydään neuvotteluja TKT:n osallistumisesta
myös tähän toimintaan.
Genitaalinen klamydia löydettiin vuonna 1993 yhteensä 1
653 ihmiseltä. Niistä diagnosoitiin soluviljelyn avulla 1
470 ja immunofluoresenssin avulla 183.
Kondomin käyttö ei ole laajaa, koska abortin saaminen on
ollut helppoa. Prostituoitujen tartunnanvalvonta on viime aikoina vaikeutunut.
Tämä saattaa olla yksi syy sukupuolitautitartuntojen lisääntymiseen.
Tallinnaan on perustettu erityinen tutkimuskeskus, jossa prostituoiduille
annetaan opastusta muun muassa sukupuolitautien ja HIV:n torjumiseksi.
HIV-infektiosta on kirjoitettu toisaalla tässä numerossa.
Rokotukset
Viron yleinen rokotusohjelma tarkennettiin 1993 vastaamaan WHO:n Euroopan
alueen suosituksia. Tehdyt muutokset olivat vähäisiä:
vihurirokkorokotus ja tuhkarokkotehoste lisättiin. Vielä tällä
hetkellä lapset rokotetaan valtiollisilla lääkäriasemilla.
Käytäntö on muuttumassa. Rokottaminen siirtynee osittain
yksityislääkäreiden vastuulle, mutta säilynee ilmaisena.
Tällä hetkellä torjutaan kahdeksaa tautia.
Lasten rokotuskattavuus ei ole yhtä hyvä kuin Pohjoismaissa,
mutta kansainvälisesti hyvä. Käsitykset imeväisten
rokotusten vasta-aiheista poikkeavat jonkin verran WHO:n suosittelemista
ja siksi rokotusten antaminen on saattanut viivästyä. Kuitenkin
vain pieni osa lapsista on jäänyt ilman rokotussuojaa.
Aikuisten rokotussuojasta huolehtivat edelleen TKT:t. Jäykkäkouristustehosteet
annetaan 10 vuoden välein. Lisäksi valtakunnallisten rokotuskampanjoiden
yhteydessä on rokotettu aikuisia: vuonna 1983 68 prosenttia yli
20-vuotiaista rokotettiin poliota vastaan, 1985-87 70 prosenttia 26-56-vuotiaista
sai kurkkumätätehosteen.
Hepatiitti A:n ja B:n esiintyvyys Virossa 1980-93.
Kupan ja tippurin esiintyvyys Virossa 1980-93.
Ants Jögiste, dr.med.sci.
pääepidemiologi
Riigi Tervisekaitsekeskus, Tallinna
Yhteydenotot tarvittaessa faxilla 990 3722 476 051.
|
