Viron tartuntatautitilanne 1993

Viron tartuntatautitilanne 1993

Suomen terveydenhoidon ammattilaisille ja väestölle on viime vuosien aikana jaettu yhä enemmän tietoja Viron tartuntatautitilanteesta. Käsityksemme Viron tartuntatautien seurantajärjestelmän toimivuudesta ja luotettavuudesta on kuitenkin ollut tähän asti kovin puutteellinen. Avoimen tiedonvaihdon ylläpitämiseksi Kansanterveys-lehti on pyytänyt Viron pääepidemiologi Ants Jögistelta katsausta maan tartuntatautitilanteeseen.

Virossa tartuntatautien torjuntaa ja seurantaa johtaa Valtion terveyssuojelukeskus (TKK eli Riigi tervisekaitsekeskus). Sen epidemiologinen yksikkö sekä bakteriologinen ja virologinen laboratorio sijaitsevat Tallinnassa.

Viron eri alueilla on yhteensä 18 TKK:een kuuluvaa terveyssuojeluasemaa (TKT eli tervisekaitsetalitus), jotka vastaanottavat yksityisten lääkäreiden tartuntatauti-ilmoitukset. Lääkärin on ilmoitettava toteamastaan tartuntatautitapauksesta 24 tunnin kuluessa. Ilmoitus sisältää potilaan henkilötiedot.

TKT:t raportoivat ilmoitukset puhelimitse TKK:lle viikottain. Virallinen kirjallinen kertymäraportointi lähetetään TKK:lle kuukausittain. Terveyssuojeluasemista kuusi sijaitsee kaupungeissa ja kaksitoista maaseudulla. Ne johtavat tartuntatautien alueellista torjuntaa ja selvittävät epidemioiden syitä. Kullakin TKT:lla on mikrobiologinen ja kemian laboratorio sekä epidemiologinen ja hygieniaosasto.

Yksittäisten potilaiden taudinmääritykset tehdään TKT:n bakteriologisessa laboratoriossa, tarkemmat epidemiologiset tutkimukset TKK:n keskuslaboratoriossa. Sairaaloista vain muutamalla on mikrobiologinen laboratorio. Ne ilmoittavat suoraan TKK:lle hoitamansa influenssaan sairastumiset, äkilliset hengitystieinfektiot ja sukupuolitaudit sekä HIV-infektiot ilman potilaan henkilötietoja. Sukupuolitautien ja HIV:n seuranta on keskitetty pääasiassa sukupuolitautiklinikoille ja Tallinnan AIDS-keskukselle, joilla on myös lupa käyttää potilaskohtaisia tietoja.

Virossa uudistetaan paraikaa tartuntatautilakia, joka tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi syksynä. Tällä hetkellä noudatetaan pääasiassa entisen Neuvostoliiton aikaista käytäntöä. Sairaskassaan kuuluva potilas saa tutkimukset ja hoidon ilmaiseksi. Samoin yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ovat ilmaisia. Vain keltakuume- ja puutiaisaivokuumerokotus ovat maksullisia.

Ilmoitettavien tartuntatautien diagnostiset kriteerit

Virossa noudatetaan yhä suureksi osaksi samoja diagnostisia kriteerejä kuin entisessä Neuvostoliitossa. Vakavien harvinaisten tautien, esimerkiksi lavantaudin tai meningokokkimeningiitin, ilmoittaminen edellyttää aina mikrobiologista laboratoriovarmistusta. Monet yleiset taudit, joiden laboratoriodiagnostiikka on kallista, ilmoitetaan pääasiassa tyypillisten oireiden ja/tai kliiniskemiallisten laboratoriotulosten perusteella. Esimerkiksi hepatiitti A -tapauksista Tallinnan ja Tarton diagnoosit ovat pääosaksi IgM-vasta-ainemäärityksen perusteella tehtyjä, kun taas maaseudulla tehdyt diagnoosit perustuvat tyypilliseen kliiniseen löydökseen ja maksaentsyymien kohoamiseen. Sukupuolitautien, hepatiitti B:n ja C:n ilmoitukset perustuvat aina mikrobiologiseen varmistukseen.

Ruuansulatuskanavan infektiot

Vaikeat salmonelloosimuodot, lavantauti ja pikkulavantauti ovat Virossa harvinaisia. Taudin lähteenä ovat etupäässä krooniset bakteerin kantajat. Muita salmonellooseja esiintyy enemmän kuin Suomessa. Tärkeimmät serotyypit ovat Salmonella enteritidis ja Salmonella typhimurium, jotka leviävät yleensä broilerien välityksellä. Myös kananmunat ovat levittäneet salmonelloosia.

Vuosittain diagnosoidaan 1 000-2 000 shigelloosia-tapausta. Määrä vähenee hitaasti. Insidenssi on kuitenkin selvästi suurempi kuin Pohjoismaissa. Vuonna 1993 raportoitiin kolme shigellaepidemiaa lastentarhoissa ja kouluissa sekä yksi pastöroimattoman maidon välityksellä levinnyt paikallinen epidemia. Shigella sonnei aiheutti valtaosan shigellatapauksista. Vaikeampia oireita aiheuttava Shigella flexneri -bakteeri on eristetty noin neljällä prosentilta shigellaan sairastuneista.

Rokotuksin ehkäistävät taudit

Kurkkumätää ei Virossa esiintynyt lainkaan vuosina 1964-90. 1980-luvulla difteria-basilli löytyi parilta oireettomalta. Vuonna 1991 todettiin seitsemän oireista tartuntaa, 1992 kolme ja 1993 yksitoista. Sairastuneista kolme kuoli, jotka kaikki olivat rokottamattomia. Seitsemän tartunta oli peräisin Venäjältä, yhden Latviasta. Muuten Venäjä oli todennäköisin tartunnan alkuperämaa.

Vuonna 1993 tutkittiin difteriavasta-aineet 200 aikuisen seeruminäytteistä. 90 prosentilla 20-39-vuotiaista ja 65 prosentilla 40-59-vuotiaista oli suojaava vasta-ainetaso (>0.01 IU/ml).

toisen palstan alkuun

Virolaisten tasot ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaisten aikuisten tasot vuoden 1993 syksyllä.

Viimeinen polioon sairastuminen raportoitiin Virossa 1962. Jäykkäkouristuksen saa vuosittain muutama, 1993 raportoitiin yksi tapaus.

Tuhkarokkoa vastaan on Virossa rokotettu vuodesta 1967 lähtien. Vuoteen 1993 asti lapset saivat vain yhden tuhkarokkorokotuksen, ja rokotettujenkin joukossa esiintyi tautia. Viime vuonna raportoitiin kliinisen kuvan perusteella 312 sairastumista.

Sikotautia vastaan on rokotettu vuodesta 1981 ja vihurirokkoa vastaan vuodesta 1993. Sikotautia esiintyy runsaasti, koska rokotetta ei ole aina saatu. Virossa raportoidaan sikotauti ja vihurirokko yhä kliinisten oireiden perusteella. Viime vuonna ilmoitettiin 2 470 sikotautitartuntaa ja 23 446 vihurirokkotartuntaa.

Tuberkuloosi

Tuberkuloosiin erikoistuneet keuhkolääkärit tarkastavat kuukausittain lääkäreiden tuberkuloosi-ilmoitukset. Nykyisin pääosa hengityselinten tuberkuloosi-ilmoituksista perustuu bakteerin eristämiseen ysköksestä. Sairastuneiden määrä on lisääntynyt jonkin verran viime vuonna (1990 oli 299, 1991 oli 299, myös 1992 oli 299 ja 1993 jo 406). Vanhusten elintason lasku on saattanut vaikuttaa määrän lisääntymiseen. Polikliininen hoito ei myöskään toteudu riittävän hyvin, eikä sairastuneilla ole aina varaa ostaa lääkkeitä. Moniresistenttien kantojen ilmaantuminen on erityisen huolestuttavaa. Tartossa ja Tukholman Smittskyddsinstitutetissa tutkituista Etelä-Virossa eristetyistä M. tuberculosis -kannoista 23 prosenttia oli moniresistenttejä.

Hepatiitit

Hepatiitti A:n määrä on 1980-luvun aikana laskenut aiemmasta noin kolmannekseen. Vuosi 1993 oli poikkeuksellinen. Loppukesällä Rakveren lähistöllä vesijohtoveden saastumisen seurauksena puhkesi epidemia, jossa ainakin 600 sairastui. Epidemia ylitti uutiskynnyksen myös Suomessa.

Hepatiitti B -tartuntojen määrä on laskenut. Suonensisäisiä huumeita käyttävät on uusi riskiryhmä.

Sukupuolitaudit

Viime vuosina Virossa sukupuolitaudit ovat voimakkaasti lisääntyneet. Kehitys on ollut samanlaista muissakin entisen Neuvostoliiton maissa. Syfiliskontaktien jäljittäminen ja hoito on nykyisin tehokasta, mutta tippurikontaktien jäljittämiseen ei ole riittävästi resursseja. Jäljittäminen on iho- ja sukupuolitautilääkäreiden vastuulla. Paraikaa käydään neuvotteluja TKT:n osallistumisesta myös tähän toimintaan.

Genitaalinen klamydia löydettiin vuonna 1993 yhteensä 1 653 ihmiseltä. Niistä diagnosoitiin soluviljelyn avulla 1 470 ja immunofluoresenssin avulla 183.

Kondomin käyttö ei ole laajaa, koska abortin saaminen on ollut helppoa. Prostituoitujen tartunnanvalvonta on viime aikoina vaikeutunut. Tämä saattaa olla yksi syy sukupuolitautitartuntojen lisääntymiseen. Tallinnaan on perustettu erityinen tutkimuskeskus, jossa prostituoiduille annetaan opastusta muun muassa sukupuolitautien ja HIV:n torjumiseksi.

HIV-infektiosta on kirjoitettu toisaalla tässä numerossa.

Rokotukset

Viron yleinen rokotusohjelma tarkennettiin 1993 vastaamaan WHO:n Euroopan alueen suosituksia. Tehdyt muutokset olivat vähäisiä: vihurirokkorokotus ja tuhkarokkotehoste lisättiin. Vielä tällä hetkellä lapset rokotetaan valtiollisilla lääkäriasemilla. Käytäntö on muuttumassa. Rokottaminen siirtynee osittain yksityislääkäreiden vastuulle, mutta säilynee ilmaisena. Tällä hetkellä torjutaan kahdeksaa tautia.

Lasten rokotuskattavuus ei ole yhtä hyvä kuin Pohjoismaissa, mutta kansainvälisesti hyvä. Käsitykset imeväisten rokotusten vasta-aiheista poikkeavat jonkin verran WHO:n suosittelemista ja siksi rokotusten antaminen on saattanut viivästyä. Kuitenkin vain pieni osa lapsista on jäänyt ilman rokotussuojaa.

Aikuisten rokotussuojasta huolehtivat edelleen TKT:t. Jäykkäkouristustehosteet annetaan 10 vuoden välein. Lisäksi valtakunnallisten rokotuskampanjoiden yhteydessä on rokotettu aikuisia: vuonna 1983 68 prosenttia yli 20-vuotiaista rokotettiin poliota vastaan, 1985-87 70 prosenttia 26-56-vuotiaista sai kurkkumätätehosteen.

Hepatiitti A:n ja B:n esiintyvyys Virossa 1980-93.

Kupan ja tippurin esiintyvyys Virossa 1980-93.

Ants Jögiste, dr.med.sci. pääepidemiologi
Riigi Tervisekaitsekeskus, Tallinna
Yhteydenotot tarvittaessa faxilla 990 3722 476 051.