|
Rajantakainen Karjala (Karjalan Tasavalta) oli viime vuosiin asti
varsin suljettu alue, jonne vasta Neuvostoliiton loppuvaiheen kehitys
avasi yhteydet. Pian sen jälkeen Karjalan Tasavallan terveysviranomaiset
ilmaisivat huolensa alueen korkeista sydän- ja verisuonitautien
sekä muiden kroonisten tautien luvuista. Kun he olivat kuulleet
Pohjois-Karjala projektin hyvistä tuloksista, he toivoivat, että
"PK-projektia voitaisiin laajentaa myös rajan taakse".
Alusta alkaen yhteistyön lähtökohtana on ollut, että
jokainen maa viime kädessä itse ratkaisee ongelmansa. Toinen
lähtökohta on ollut, että kroonisten tautien torjunta
on pitkäjännitteistä työtä, joka voi pohjautua
vain oikeaan tietoon ja hyvään tietojärjestelmään.
Kroonisten tautien ehkäisyn tutkimus- ja kokeilualueeksi valittiin
rajan takaa Pitkärannan piiri, jossa melko vaikeissa oloissa
ja niukoin voimavaroin voitaisiin saada aikaan jotakin konkreettista.
KTL:n laajan FINRISKI '92 väestötutkimuksen yhteydessä
tehtiin vastaava väestötutkimus myös Pitkärannan
piirissä.
Väestötutkimus vahvisti alueen korkeiden sairastuvuuslukujen
tiedot ja osoitti monien riskitekijöiden - erityisesti tupakoinnin
- yleisyyden. Tämän jälkeen Pitkärannan alueella
on käynnistynyt monenlaista tautien ehkäisyyn ja terveyden
edistämiseen tähtäävää käytännön
yhteistyötä. Viimeisin esimerkki on yhteistyö WHO:n
CINDI -ohjelman kansainvälisen tupakoinnin lopettamiskilpailun
toteuttamisessa.
CINDI-ohjelma (Countrywide Integrated Non-Communicable Diseases
Intervention Programme) on noin 20 Euroopan maan yhteinen ohjelma
kroonisten tautien torjumiseksi. Tähän liittyvä Lopeta
ja voita -kilpailu toteutettiin huhtikuussa 12:ssa maassa. Pitkärannassa
siihen osallistui yli 200 tupakoijaa ja se toteutettiin KTL:n/PK-projektin
avustuksella.
Aikuisten terveyskäyttäytymistä seurataan jo
Pitkärannassa toteutettiin tänä keväänä
aikuisväestön terveyskäyttäytymisen seurantatutkimusta
(AVTK) vastaava tutkimus.
toisen palstan alkuun
|
|
Ensi syksynä on tarkoitus toteuttaa yhteinen
lasten riskitekijätutkimus, jossa kartoitetaan sekä kroonisten
tautien riskitekijöitä, terveyskäyttäytymistä
että ajankohtaisia terveysongelmia.
KTL on luonut läheiset ja toimivat yhteydet Karjalaan myös
infektiotautien alalla. Monien tartuntatautien suhteen tilanne on Karjalan
Tasavallassa paljon huonompi kuin Suomessa, ja on myös huonontunut
viimeaikaisissa vaikeissa oloissa. Yhteistyön puitteissa on KTL
luonut toimivat yhteydet rajantakaisen tartuntatautitilanteen seuraamiseksi,
jotta Suomen puolella voitaisiin nopeasti varautua mahdollisiin uhkatekijöihin.
Karjalan terveysviranomaisille on myös voitu antaa apua joissakin
äkillisissä tarpeissa, mm. eräitä laboratorioanalyyseja,
rokotteita ja muita tarvikkeita.
Viime aikoina myös KTL:n ympäristöterveyden osastoryhmä
on luonut yhteyksiä Karjalan Tasavaltaan, jonka monet ympäristöongelmat
huolestuttavat paikallisia viranomaisia ja herättävät
julkista mielenkiintoa Suomessa. Yhteistyöstä keskusteltiin
mm. helmikuussa Pitkärannassa pidettyjen Karjalan II Lääketiedepäivien
yhteydessä.
Aika ajoin on tiedusteltu, mikä KTL:n intressi on Karjalan yhteistyössä.
Karjalan Tasavalta kattaa suurimman osan pitkästä itärajastamme.
Intressimme voisi tiivistää ainakin seuraaviin asioihin:
- Kansallinen intressi torjua naapurimaan huomattavan kärjistyneet
terveysongelmat (inhimillinen apu, väestöliikkeiden ehkäisy
ym.)
- Huomattava tieteellinen tutkimusintressi. Mahdollisuus saada vertailutietoa
maantieteellisesti (ja jopa geneettisesti) lähellä meitä
olevasta väestöstä, jonka tilanne poikkeaa suuresti
Suomen tilanteesta.
- Yhteistyön tuoma hyöty muun muassa tartuntatautiepidemioiden
torjunnassa ja virikkeiden antamisessa suomalaiselle terveyskasvatustyölle.
Pekka Puska, KTL
|
