|
Ihmisen perimän analysointi samalla tarkkuudella kuin bakteerin
tai banaanikärpäsen perimän mahdollistui noin kaksi
vuosikymmentä sitten, jolloin ensimmäiset ihmisen geenit
kloonattiin eli kasvatettiin bakteerissa. Tekninen kehitys on sittemmin
ollut nopeaa. Tällä hetkellä mikä tahansa haluttu
perimän alue eli tunnettu geeni voidaan monistaa koeputkessa
tarkempia analyysejä varten. Nyt ihmisen biologista olemusta
ja hänen sairauksiaan voidaan tarkastella täysin uudella
tavalla: analysoimme sitä tiedostoa, jonka luennan perusteella
ihminen kehittyy, sairastuu ja vanhenee. Myös sairauksia diagnostisoiva
ja hoitava lääketiede voi geenitekniikoiden myötä
muuntua tulevaisuudessa paljolti ehkäiseväksi toiminnaksi,
tautien hoidoksi jo ennen niiden puhkeamista. Geenitekniikoiden avulla
ymmärretään infektiotautien syntyä ja leviämistä
yhä paremmin, voidaan varmistaa yhä tehokkaampia ja puhtaampia
rokotteita. Myös tarttumattomien tautien hoitoon voidaan tulevaisuudessa
kehitellä yhä parempia täsmälääkkeitä.
Ihmisen perimän kartoitus on yksi ihmiskunnan suurimpia tieteellisiä
hankkeita. Päämääränä on vuoteen 2005
mennessä lukea läpi kaikki neljä miljardia nukleotidikirjainta,
joista ihmisen perimä rakentuu. Kun perimän tiedosto on
luettu, se vastaa 200 Helsingin puhelinluetteloa. Vuoden 2005 jälkeen
niistä löytyy minkä tahansa geenimme tarkka rakenne.
Tämä ei kuitenkaan ratkaise ihmisyyden arvoitusta. Vasta
tuolloin mahdollistuu mm. geenien säätelyn ja monien
toisen palstan alkuun
|
|
geenien vuoropuhelun tutkiminen. Perimän toimintaa
ei kyetä ymmärtämään täydellisesti vielä
moneen sukupolveen.
Useilla geenitutkimuksen alueilla KTL:ssa on tehty kansainvälisestikin
merkittävää tutkimustyötä, joka on johtanut
nopeasti myös käytännön sovelluksiin. Näitä
tutkimuksia ja käytännön seuraamuksia on kuvattu lehtemme
geenitekniikan teemanumerossa. Kehittyvän teknologian mukanaan
tuomat mahdollisuudet ja ihmisen perimän koskemattomuuskäsite
ovat joutuneet osittain ristiriitaan ja nostaneet esiin lukuisia eettisiä
ongelmia, jotka usein liittyvät tulevaisuudessa häämöttäviin
mahdollisuuksiin.
Eettisten ongelmien realistinen pohdinta on tärkeää
juuri nyt. Asetuksia ja lainsäädäntöä tarvitaan.
Parhaillaan Suomessa ja EU:ssa valmistellaan geenitekniikoiden käytön
ja geenidiagnostiikan valvontaa. Ratkaisujen pitäisi pohjautua
oikeaan, vääristelemättömään ja liioittelemattomaan
tietoon.
Geenitekniikoiden luomat mahdollisuudet antavat uusia, tehokkaita
keinoja parantaa ja helpottaa ihmisen elämää. Niiden
tehokas hyödyntäminen suomalaisten sairauksien selvittämiseksi
on erityisen tärkeää. KTL onkin vuodesta 1991 lähtien
kohdistanut Molekyylibiologian kehittämisohjelmassaan varoja tälle
alueelle. Geenitekniikoiden merkitys lääketieteelle on jo
nyt ollut vallankumouksellinen. Tulevaisuudessa terveyden seuranta ja
tautien hoito perustuvat suurelta osin juuri näillä menetelmillä
saatuun tietoon.
Leena Palotie, KTL
|
