|
Influenssakausi on alkanut Euroopassa keskimääräistä
aikaisemmin, mutta sen kehittyminen epidemiaksi on ollut verkkaista.
Niinpä riskiryhmiin kuuluvien rokotuksia jatketaan. Varhainen alku
saattaa olla merkki sellaisesta viruksen kehityksestä, joka edetessään
vaikeuttaa tehokkaiden influenssarokotteiden tuottamista.
Jo syyskuussa Englannissa todettiin influenssa A(H3N2)-virusten aiheuttama
kouluepidemia, jonka jälkeen pieniä paikallisia epidemioita
on esiintynyt etenkin maan etelä- ja keskiosissa. Ranskassa influenssa
A(H1N1)-virusten aiheuttama paikallisepidemia alkoi Lyonin seudulla
lokakuussa. Sittemmin sekä H1N1- että H3N2-löydökset
ovat lisääntyneet myös Pohjois-Ranskassa. Ruotsissa H3N2-viruksia
on löytynyt Malmösta Uumajaan. Venäjällä sama
virus on aiheuttamassa epidemiaa Kalingradin alueella. Virologisesti
varmistettuja influenssa-löydöksiä on raportoitu KTL:lle
28.11.1995 mennessä 13 Euroopan maasta, pääosin yksittäisistä
tapauksista.
Israelissa ensimmäiset influenssa A(H3N2)-löydökset
tehtiin lokakuussa, joka on maassa poikkeuksellisen varhainen ajankohta.
USA:ssa yksittäisiä H1N1-löydöksiä kertyi elokuuta
lukuunottamatta läpi kesän. Sittemmin sekä H1N1- että
H3N2-löydökset ovat lisääntyneet; alueellisia epidemioita
on viikkoon 45 mennessä esiintynyt vain kahdessa osavaltiossa.
Eräissä tapauksissa (Belgia, Britannia, Portugali, Puola,
Slovakia) kliinisen influenssan mittarit (influenssan kaltaisen taudin
esiintyvyys, poissaolot, kuumelääkkeiden myynti) ovat viitanneet
influenssan vähäiseen lisääntymiseen, mutta eivät
vielä valtakunnallisiin epidemioihin.
Rokotuksia jatketaan
Kaikki toistaiseksi tyypitetyt Euroopassa eristetyt viruskannat ovat
vastanneet sekä antigeenisiltä että geneettisiltä
ominaisuuksiltaan varsin hyvin syksyn rokoteviruksia. Influenssarokotuksilta
voi siten odottaa hyvää tehoa.
Liikkeellä olevat influenssavirukset eivät ole poikenneet
paljoakaan lähivuosien viruksista. Väestön immuniteetti
on siten ollut yksi epidemioiden etenemistä rajoittava tekijä.
Pääosin sairastuneet ovat olleet lapsia ja nuoria aikuisia.
Näissä oloissa tulee jatkaa etenkin riskiryhmiin kuuluvien
rokottamista epidemiakauden alkamisesta huolimatta. On syytä olettaa,
että rokotusten jatkamisella rokotettavien sairastumisia
toisen palstan alkuun
|
|
myöhemmin talvella voidaan merkittävässä
määrin estää. Riskiryhmiin kuuluvien keskuudessa
esimerkiksi keuhkokuumekuolemien huippu ajoittuu yleensä epidemiakauden
lopulle.
Rokotettaessa sen jälkeen, kun maassa on todettu influenssaa,
rokotettavalle tulee selvittää, ettei rokotus pysty suojaamaan
häntä, jos tartunta on tapahtunut (itämisaika on 1 -
4 vrk) tai jos se tapahtuu pian rokotuksen jälkeen. Kuumeinen infektio
on influenssarokotuksen vasta-aihe. Amantadiinia voidaan harkita käytettäväksi
profylaksina sen parin viikon ajan, joka kuluu rokotuksen antaman suojan
kehittymiseen. Amantadiini ei tehoa influenssa B-viruksiin.
Varhaiset epidemiat voivat poikia ongelmia
Epidemiakauden alkaminen Euroopassa näin varhain ei ole täysin
poikkeuksellista. Esimerkiksi talvella 1993/94 influenssa A(H3N2)-virusten
aiheuttaman epidemian huippu osui jo joulukuuhun. Silloin tällöin
myös H1N1-virusten aiheuttamat epidemiat ovat alkaneet varhain.
Molekyyliepidemiologiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että
varhaisten epidemioiden virus on saattanut säilyä Euroopassa
kesän yli. Tavallisesti kesäiset olot tuhoavat pisaratartuntana
leviävän ja helposti inaktivoituvan influenssaviruksen, ja
uuden epidemian käynnistää eteläisen pallonpuoliskon
talvisista oloista tai Kaakkois-Aasian tiheistä väestökeskuksista
saapuva virus.
Toistaiseksi ei tiedetä, ovatko myös tämän syksyn
influenssavirukset viettäneet kesänsä Euroopassa. Etenkin
H1N1-virusten osalta näin olisi houkuttelevaa ajatella. Kahden
epidemiattoman talven jälkeen H1N1-viruksia ilmaantui Eurooppaan
kevättalvella 1995 ja tapaukset lisääntyivät kevättä
kohti.
Jos influenssavirusten evoluutio on johtamassa kesänkestäviin
muotoihin, se saattaa merkitä ajan myötä rokotustoimien
vaikeutumista. Influenssavirusten kesäinen tuhoutuminen on johtanut
rinnakkaisten virusmuotojen karsiutumiseen. Sen vuoksi nykyisissä
rokotteissa on tarvittu vain kolme rokoteviruskomponenttia. Jos yhtä
tehokasta karsiutumista ei vastaisuudessa tapahdu, saattavat epideemiset
influenssavirukset muuttua entistä kirjavammiksi. Tällöin
nykymuotoisten rokotteiden teho voi oleellisesti laskea. Tilannetta
seurataan KTL:ssa ja useissa muissa WHO:n influenssalaboratorioissa.
Reijo Pyhälä, KTL
|
