|
Modernin kemoterapian käynnistyttyä Suomessa noin kolme
vuosikymmentä sitten tuberkuloosibasillin lääkeresistenssi
ei ole noussut missään vaiheessa tuberkuloosin vastustamistyön
merkittäväksi uhaksi. Resistenttejä basillikantoja on
esiintynyt erittäin vähän.
Hyvä tilanne on seurausta järkevästä kemoterapeuttisten
aineiden valinnasta ja hoidon tarkasta valvonnasta. Aikoinaan luotu
tuberkuloosin hoito- ja valvontajärjestelmä on osoittautunut
oikeaksi. Sen tehokkuudesta kertoo myös maamme tautitilanne; uusien
tautitapausten väheneminen on ollut Suomessa maailman nopeinta,
ja Suomi luetaan nyt alhaisen tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maaksi.
Resistenssin kehittyminen
Tuberkuloosibasillien "synnynnäinen" lääkeresistenssi
ei ole ongelma. Käytännössä resistenssin kehittyminen
on aina ihmisen aikaan saamaa. Jos potilas ei ole ottanut lääkkeitään
säännöllisesti eli hoitoa ei ole valvottu riittävästi
tai jos valittu lääkeyhdistelmä on jo alunperin ollut
tehoton, tauti uusiutuu ja pahimmassa tapauksessa resistentein basillein.
Resistenssin kehittymistä ajatellen tehoton lääkekombinaatio
on vaarallisempi vaihtoehto kuin keskeytyvä, tehokkaalla lääkeyhdistelmällä
lyhyeksi jäävä hoito. Jälkimmäisessä tapauksessa
tauti uusiutuu yleensä herkin basillein.
Lääkeresistenssiä ajatellen on huolestuttavaa, että
ulkomailla yleinen antimikrobien kontrolloimaton käyttö on
laajenemassa myös tuberkuloosilääkkeisiin. Erityisesti
rifampisiinia on alettu käyttää muidenkin infektioiden
hoitoon. Lääkkeen halpeneminen on omiaan lisäämään
kontrolloimatonta käyttöä. Eräillä alueilla
lääkettä voi ostaa vapaasti kuka tahansa. WHO on varoittanut
erityisesti tehottomasta rifampisiinista, jota on ollut kaupan joissakin
kehitysmaissa. Yleistyessään rifampisiiniresistenssi kasvattaa
resistenssipainetta kombinaatioiden muitakin lääkeaineita
kohtaan, ja vaarallisen monilääkeresistenssin mahdollisuus
lisääntyy.
Maahanmuuttajien tuberkuloosi
Kasvanut pakolaisuus ja väestön nopeat muutot korkean tuberkuloosisairastavuuden
alueilta näkyvät tilastojen kasvaneina lukuina. Ruotsin uusista
tuberkuloositapauksista yli puolet on ulkomailta muuttaneilla, joskin
luvut ovat alhaiset. Hollannissa ja Sveitsissä on vastaava tilanne.
toisen palstan alkuun
|
|
Suomessa ulkomaalaisten osuus uusista tuberkuloositapauksista
on pysynyt alhaisena; 1994 todettiin 50 uutta tartuntaa, mikä on
9 prosenttia koko maan määrästä. Lukumäärä
on varsin pieni, vaikka suhteellinen osuus onkin korostunut. Ulkomaalaisten
tuberkuloosista lähes puolet on muuta kuin hengitystietuberkuloosia.
Resistenssit
Kolmen viime vuoden kuluessa Suomessa tutkituista tuberkuloosinäytteistä
on löytynyt vain noin prosentissa jollekin yksittäiselle lääkkeelle
vastustuskykyisiä basilleja. Lääkeyhdistelmille resistenttejä
kantoja on ollut vielä vähemmän.
Suomessa ulkomaalaisten tuberkuloosipotilaiden enemmistön muodostavat
afrikkalaiset, joiden kotialueilla lääkeresistenssi ei ole
ollut merkittävä ongelma. Lähialueiltamme entisestä
Neuvostoliitosta maahamme muuttaneiden keskuudessa ei ole myöskään
todettu poikkeavasti tuberkuloosia tai lääkeresistenssiä.
Maahanmuuttajat ja pakolaiset muodostavat kuitenkin ryhmän, jonka
lähtömaissa tuberkuloosi on yleisempää kuin Suomessa.
Erityisesti lähialueiden resistenssitilannetta on tärkeä
seurata, sillä kontaktit ja liikkuminen lisääntyvät
vaikka varsinaista maahanmuuttoa ei suuressa määrin tapahtuisikaan.
Valvottu hoito torjuu
Täällä todetun herkänkin basillikannan tehokas
voittaminen edellyttää päättäväistä
hoidon valvontaa yli kieli- ja kulttuurierojen. Täysin valvottu
hoito tarkoittaa kemoterapian intensiivivaiheen toteutusta sairaalassa
ja resistenssitilanteen selvittyä myöhemmin avohoidossa siten,
että lääkkeiden nieleminen valvotaan tarkasti. Avohoidossa
potilas käy joko poliklinikalla tai hoitaja potilaan kotona.
Tarkat toimenpiteet epäsäännöllisen lääkehoidon
estämiseksi ovat tärkein osa tuberkuloosin torjuntaa. Suomessa
tilanne on ollut hyvä, mutta toiminnan jatkumista on tuettava ja
samalla pyrittävä auttamaan vastaavien ohjelmien rakentamista
sinne, mistä ne nyt puuttuvat ja mistä suurimmat muuttopaineet
mm. Länsi-Eurooppaan syntyvät.
Kari Liippo,
Eeva-Liisa Ruokonen,
TYKS, Keuhkosairauksien klinikka, Paimion sairaala
(921) 809 111
|
