Tuberkuloosikuolleisuus oli aikoinaan hyvä tilanteen kuvaaja, mutta lääkehoitojen alettua kuolleisuus aleni huomattavasti ja nyt erot ovat vähäiset. Niinpä eri maiden vertailussa käytetään tavallisesti insidenssilukua, uusien sairastumisten vuosittaista ilmaantuvuutta. Hyvä epidemian mittari olisi tuberkuloositartuntaa levittävien luku, mutta tämä tiedetään tarkoin vain harvoissa maissa. Tuberkuloositilastojen tuleekin olla saatavissa pitkältä ajalta ennen kuin nykytilaa voidaan luotettavasti arvioida ja ennustaa tulevaa kehitystä. Tuberkuloosi tappoi 1930-luvulla lähes 10 000 suomalaista vuosittain - enää on noin sata. Sairastuneita oli 1960-luvun alkuvuosina vielä noin 8 000 eli ilmaantuvuus oli 170/100 000. Tuberkuloosi on ollut vielä nyt elävän sukupolven aikana merkittävä ja pelätty kansantauti. Sairastuvuus on alentunut viimeiset vuosikymmenet ja uusien tapausten luku on suunnilleen puolittunut aina kymmenvuotiskausittain. Tilanteemme paraneminen on ollut Euroopan nopeimpia. Vuoden 1994 tilasto kertooSuomessa sairastui tuberkuloosiin viime vuonna 539 ihmistä, näistä asui vakituisesti maassa 489 (91 %) ja ulkomailta oli muuttanut 50 (9 %). Hengityselinten tuberkuloosia sairasti 356 (66 %) ja muuta tuberkuloosia 183 (34 %). Keuhkotuberkuloosi oli tavallisin (317) ja seuraavaksi yleisimmät olivat imusolmuketuberkuloosi (78), virtsa- ja sukuelinten tuberkuloosi (21), disseminoitunut tuberkuloosi (15) sekä luu- ja niveltuberkuloosi (13). Tuberkuloosin ilmaantuvuus 1994 oli väestössämme (5,098 milj) 10.6/100 000. Tartunnan vaarallista, yskösvärjäyspositiivista keuhkotuberkuloosia sairasti 176 potilasta ja ilmaantuvuus oli 3.5/100 000. Ulkomailta muuttaneista enin osa oli Somaliasta (18), entisen Neuvostoliiton alueilta (4) ja Turkista (3). Muista maista oli vain yksittäisiä potilaita, tosin 13 ulkomaalaisen alkuperämaa ei ilmennyt tartuntatauti-ilmoituksesta. Hengityselinten tuberkuloosiin sairastui 28 (56 %), lähes yhtä paljon muuhun tuberkuloosiin eli 20 potilasta (44 %). Tuberkuloosin vähittäistä kasautumista vanhoihin ikäryhmiin pidetään tietynlaisena epidemiologisena voittona, koska iäkkäillä sairaus toisen palstan alkuun | | puhkeaa lähes aina aikaisemman, usein jo nuoruudessa saadun tartunnan pohjalta. Meillä ollaan nyt tässä vaiheessa, sillä suomalaisten potilaiden enemmistö, 54 prosenttia, on yli 65-vuotiaita. Tapausten kasvu nuorissa ikäryhmissä osoittaisi tartuntojen lisääntymistä. Tuberkuloosipotilaiden ikäjakauma on siis tärkeä epidemiologinen mittari. Tällöin on kuitenkin tarkasteltava erikseen suomalaisia ja ulkomailta muuttaneita, sillä viime mainituista enemmistö on nuoria, esimerkiksi viime vuonna 74 prosenttia oli alle 45-vuotiaita. Naapureissa paremmin - ja huonomminRuotsin tuberkuloositilanne on maailman parhaita, viime vuonna todettiin koko väestössä 530 uutta tuberkuloosiin sairastumista, insidenssi 6.1/100 000. Potilaista oli ulkomailta muuttaneita 293 (55 %) ja ruotsalaisia 237 (45 %). Syntyperäisissä ruotsalaisissa tuberkuloosin vuotuinen ilmaantuvuus, noin 3/100 000, on yksi maailman alhaisimmista. Sen sijaan Baltiassa ja entisen Neuvostoliiton alueilla tuberkuloositilanne on selvästi huonompi. Hälyttäviä uutisia maailmaltaWHO julisti tuberkuloosin 1993 koko maailman hädäksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sairastuminen lisääntyi noin 14 prosenttia, ainoastaan Euroopassa tuberkuloosi väheni merkittävästi. Lähitulevaisuuden globaaliset ennusteet ovat synkkiä. Vuonna 2005 arvellaan tuberkuloosisairastuvuuden olevan puolet yleisempää kuin vuonna 1990. Vähitellen ehkä aletaan tajuta, että maailman tilanne korjaantuu vasta sitten, kun kehitysmaihin saadaan tehokkaat tuberkuloosiohjelmat. Tässä työssä tarvitaan välttämättä rikkaan maailman apua. Suomen tuberkuloositilanteen edullinen kehittyminen on omissa käsissämme. Jos tehokasta torjuntaohjelmaa jatketaan, huolehditaan korkeasta ammattitaidosta, eikä tehdä muita virheitä, tuberkuloosi pysyy kuristusotteessa. Mutta jos otetta esimerkiksi huonoin hallintopäätöksin löystetään - tuberkuloosi tulee taas! Taulukko: Tuberkuloositilanteen kehitys Suomessa: hengityselinten ja muuta tuberkuloosia sairastavien potilaiden luku, kaikki tapaukset yhteensä ja niiden ilmaantuvuus/100 000. Eero Tala, professori, emeritus
|