|
Tuberkuloosin maailmanlaajuinen hävittäminen on edelleen
mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen. Tuberkuloosi on yksi herkimmistä
sosiaalisten olojen muutosten indikaattoreista. Koska tuberkuloosin
lisääntyminen johtuu paljolti vääristä poliittisista
päätöksistä, myös sen torjunta riippuu politiikasta.
Lancet-lehti järjesti syyskuussa Washingtonissa tuberkuloosin
maailmanlaajuista kontrollia ja ehkäisyä koskevan kokouksen
(The Challenge of Tuberculosis Conference), jonka perusteella laadittu
julkilausuma julkaistiin Lancetin numerossa 8978.
Nykyisten lääkkeiden tehon säilyttämisen kannalta
avainasemassa ovat valvottu terapia (directly observed therapy, DOT)
ja rifampisiinin "suojelu" eli spesialistien käytössä
pitäminen. DOT suunnataan niihin henkilöryhmiin, joiden hoidon
ennakoidaan olevan ongelmallista. Normaali terveydenhoitojärjestelmä
ei yleensä tässä onnistu, vaan asiaan vihkiytyneitä
hoitoryhmiä tarvitaan. Kehitysmaissa hoidon antajiksi pitäisi
kouluttaa alemman tason terveydenhoitohenkilökuntaa ja jopa poppamiehiä.
Lääkityksen on oltava ilmaista ja palkkaa pitää
maksaa ainakin osalta sairausaikaa.
Lääkekehitys uusille urille
Uusien lääkkeiden kehittelyssä pitäisi tavoitella
pitkävaikutteisia ja hyviä yhdistelmävalmisteita. Moniresistentin
tuberkuloosin nujertamisessa tarvitaan täysin uusia lääkeinnovaatioita.
Lääkkeiden kehittämisen pitää perustua humanitaarisuuteen
ja kansainväliseen panostukseen, ei voiton tavoitteluun.
Hyvä hoito on parasta ehkäisyä, se taas perustuu tehokkaaseen
tartunnan saaneiden löytämiseen (casefinding) ja hoitamiseen
(caseholding). Hyvin toteutetulla INHprofylaksialla ja BCGrokotuksella
on edelleen paikkansa
toisen palstan alkuun
|
|
eräiden riskiryhmien tuberkuloosin ehkäisyssä.
Kehitysmaaoloissa tehokas ehkäisy voi perustua vain rokotuksiin.
Nykyinen rokote ei tähän tarkoitukseen kelpaa. Tuberkuloosin
immuunipuolustuksesta saatavaa uutta tietoa pitäisi nopeasti hyödyntää
parempien rokotteiden kehittämiseksi. Tuberkuloositutkimus on viime
vuosina tuottanut runsaasti toivoa herättävää tietoa.
Resistenssin genetiikasta saadun uuden tiedon hyödyntäminen
mahdollistuu jo lähitulevaisuudessa.
Koulutusta tarvitaan
Mykobakteereista on löytynyt niille tyypillisiä arkoja kohtia,
joihin iskevillä lääkkeillä tulevaisuudessa voidaan
saada entistä parempi teho. TNFalfan eli kakektiinin tuotantoa
estävillä lääkkeillä (talidomidi, pentoksifylliini)
tulee olemaan merkittävä rooli tuberkuloosin oheishoidossa.
Terveydenhoitohenkilökunnan kouluttamisessa on vielä paljon
tehtävää. Kun ainakin Amerikassa lääkäreiden
tuberkuloosin hoidon tiedontaso on masentavan huono, ei muulta hoitohenkilökunnalta
tai maalikoilta voi paljoa odottaa. Tähän ongelmaan etsitään
apua käyttäytymistieteistä.
Nähtäväksi jää, miten konferenssi pystyi
vastaamaan haasteeseensa. Suunnilleen sama joukko asiantuntijoita on
jo usein kokoontunut pohtimaan samoja ongelmia. Taloudellisten resurssien
niukkuudesta johtuen tapahtuu kovin vähän edistystä.
Poliitikot eivät koe tuberkuloosia erityisen "palkitsevana"
tautina, eivätkä siksi ole valmiita panostamaan sen ehkäisyyn.
Parempien lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen sekä
maailmanlaajuisten hoitoohjelmien toteuttamiseen ei kuitenkaan kovin
monta Hornetin hintaa tarvittaisi.
Matti Viljanen, KTL
(921) 251 9255
|
