Suomalaisille yhä tehosterokotuksia
Venäjän difteriaepidemia jatkaa leviämistään,
eikä laajan länsimaisen apuohjelman käynnistymisestä
ole päästy sopimukseen. Vuonna 1994 Venäjän kurkkumätätapauksien
lukumäärä kohosi yli 35 000:een, kun se edellisenä
vuonna oli 15 000. Pietari, joka oli Venäjän mustinta aluetta
1993, onkin nyt ainoa alue, missä luvut eivät ole pitkään
aikaan kasvaneet. Muilla Suomen lähialueilla, kuten Kuolan niemimaalla,
Karjalan tasavallassa ja Leningradin oblastissa, kurkkumätä
on nyt saavuttamassa saman tason, mihin se nousi Pietarissa vuosi sitten.
Venäjän eteläiset naapurimaat
Venäjän tapaukset muodostavat 85 prosenttia koko IVY-maiden
epidemioista. Lopuista puolet on ollut Ukrainassa, puolet Keski-Aasiassa
ja Kaukasiassa.
WHO on pitänyt tilanteen huononemista Keski-Aasiassa ja Kaukasiassa
erityisen huolestuttavana, koska niiden hallitukset eivät juuri
kykene ostamaan laboratoriotarvikkeita ja lääkkeitä länsimaista.
Venäjäkin on haluton auttamaan näitä Neuvostoliiton
aikaisia alamaisia, joilla on nyt poliittisia erimielisyyksiä entisen
isäntänsä kanssa.
Ukrainassa ja Valko-Venäjällä on toiveita epidemian
rauhoittumisesta. Erityisesti lasten perusrokotukset ovat onnistuneet
paremmin kuin Venäjällä. Taloudellinen epävarmuus
saattaa kuitenkin vielä aiheuttaa takaiskuja epidemian vastaisessa
taistelussa.
Baltiassa vain vähän kurkkumätää
Baltian maista Viro on onnistunut parhaiten kurkkumädän
torjunnassa. Vuoden 1994 ainoat kuusi tapausta raportoitiin lokakuussa
Narvasta (5) ja joulukuussa Tallinnasta (1). Narvan asukkaista 95 prosenttia
on venäjänkielisiä. Heistä suurella osalla on passi,
joka oikeuttaa vierailemaan ilman viisumia Venäjällä.
Lokakuussa todetuilla potilailla ei kuitenkaan ollut selvää
kontaktia sinne. Virossa on suunniteltu Narvan aikuisväestön
immuniteetin tehostamista lisärokotuksin.
Latviassa on sairastunut kurkkumätään yli sata, joista
valtaosa kuuluu isojen kaupunkien aikuisväestöön. Ne
kuvastavat Latvian aikuisten huonoa immuniteettia, jonka kohentamiseksi
Ruotsi ja Tanska ovat yhdessä Latvian viranomaisten kanssa laatimassa
suunnitelmaa pohjoismaisin varoin. Liettuassa todettiin 1994 noin 20
difteriatapausta. Tanska on jo lahjoittanut Liettualle runsaasti rokotteita.
Suomen tilanne muuttumaton
Suomessa ei vuonna 1994 todettu yhtään kotimaista difteriaan
sairastumista. Joulukuussa
toisen palstan alkuun
|
|
HYKS:ssa hoidettiin Moskovassa sairastunut ulkomaalainen
difteriapotilas, jolla ei ollut lähikontakteja Suomessa. Kurkkumätää
on oireiden perusteella epäilty useita kertoja viime vuoden aikana,
mutta tiettävästi vain yhdelle henkilölle annettiin varmuuden
vuoksi antitoksiinihoito. Diagnoosia ei häneltäkään
saatu varmennetuksi. Kurkkumädän pysyminen rajojemme ulkopuolella
runsaasta matkailusta huolimatta todentaa ennustetta, että väestön
immuniteetti riittää torjumaan difteriaepidemian leviämisen
Suomeen.
Suomalaisten kurkkumätäsuoja
Joulukuussa 1993 annettu suositus aikuisten rokotussuojan tehostamisesta
johti miljoonan ylimääräisen rokoteannoksen antoon Suomessa
talvella 1994. Kohderyhminä ovat olleet Venäjän matkaajat
sekä kaikki 40 vuotta täyttäneet, joiden viimeisestä
rokotuksesta on kulunut vähintään 10 vuotta.
Yli 40-vuotiaiden rokotussuositus perustui KTL:n 1993 tekemään
tutkimukseen, joka osoitti vain noin puolella yli 40 vuotiaista naisista
ja kahdella kolmasosalla samanikäisistä miehistä olleen
taudilta suojaavia vasta-ainetasoja. Alle 40-vuotiaat olivat hyvin suojattuja
kurkkumätää vastaan. Kansalaiset kävivät etenkin
alkuvuodesta 1994 hakemassa tehosterokotuksia. Monessa terveyskeskuksessa
järjestettiin erityisiä kurkkumätärokotuspäiviä.
Kampanja kohotti selvästi ennestään immunisoituneiden
vasta-ainetasoja. Sen sijaan perusimmuniteettipuutteisilla se vaikutti
vähän tai ei ollenkaan. Rokotuskampanjan vaikutus väestön
vastaainetasoihin näkyi selvimmin 40-49 vuotiaitten ikäryhmässä,
jossa naisista noin 70 prosenttia ja miehistä noin 85 prosenttia
on nyt suojattu kurkkumätää vastaan. Myös 50-59
vuotiaista miehistä 85 prosenttia on suojattu, mutta naisista vain
64 prosenttia. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä suojattujen
määrä on edelleen alhainen: miehistä 58 ja naisista
40 prosenttia.
Kurkkumätäepidemian jatkuessa Suomen lähialueilla väestön
suojaaminen on yhä ajankohtaista. Terveyskeskusten tulisi edelleen
tarjota yli 40 vuotta täyttäneille 1-3 difteriarokoteannosta
asiakkaan aiemmasta rokotushistoriasta riippuen. Ne, joiden aiemmista
difteriarokotuksista ei tiedetä, rokotetaan suoraan kolmen d- tai
Td-rokoteannoksen perussarjalla. Aikuisväestön kurkkumätäsuojaa
seurataan jatkossakin KTL:n tekemillä vasta-ainetutkimuksilla.
Td- ja d-rokotteiden menekki Suomessa syyskuusta 1993 marraskuuhun
1994, jolloin jaettiin kaikkiaan 1,5 miljoonaa rokoteannosta.
Matti Jahkola, KTL
Rose-Marie Ölander, KTL
(90) 47441
|
