Hometalot - tiedettä vai tekniikkaa?

Tuhansien vuosien ajan on tiedetty, että rakennus voi olla terveydelle haitallinen. Mooseksen kirjan antamat ohjeet saastuneiden rakennuskivien poistamisesta ovat edelleen ajankohtaisia ohjeita, mutta kivien tilalla ovat tänään mineraalivillat, lastu- ja kipsilevyt, tapetit ja puu.

Tarve ymmärtää rakennuksessa tapahtuvia mikrobiologisia ilmiöitä on luonut uuden tutkimussuunnan, jota voitaisiin kuvata "rakennuksen mikrobiekologiaksi". Tämä sisältää erilaisissa materiaaleissa esiintyvän mikrobiston kuvaamisen, mikrobien minimikasvuedellytysten selvittämisen ja mikrobikasvusta peräisin olevien itiöiden käyttäytymisen sisäilmassa. Nykyään tiedetään jo, mitä mikrobeja rakennuksissa ja niiden sisäilmassa esiintyy, ja mitkä eliöryhmät kertovat rakennuksen kosteusvaurion aiheuttamasta mikrobikasvusta.

Suuri haaste

Rakennuksen kosteus- ja mikrobiongelmiin liittyy monenlaisia hengityselinoireita: uusiutuvia infektioita ja jopa astmaa, kroonista bronkiittia ja allergista alveoliittia. Tavallisesti oireet helpottavat rakennuksesta poistumisen jälkeen. Ilmiön aiheuttajia ei kuitenkaan ole vielä kyetty osoittamaan. Tämä on hometalo-ongelman suurin tieteellinen haaste.

Onko oireiden ja sairauksien takana altistuminen

toisen palstan alkuun

tietyille home- ja sädesienten itiöille, rakennuksissa usein tavattavien homesienten mykotoksiineille tai bakteerien endotoksiineille vai altistavatko materiaaleissa kasvavien organismien haihtuvat, ärsyttävät metaboliitit hengitysteiden limakalvot infektioille? Useimmissa tapauksissa oireet ovat niin epäspesifisiä, että selitysmalliksi kelpaisivat sekä kaikki tekijät yhdessä että jokainen erikseen. Ongelman torjunnan kannalta on oleellista tuntea sen aiheuttajat.

Aina heti korjaamaan

Onko maltettava mieli ja ryhdyttävä suuriin korjauksiin vasta, kun haitalliset organismit on nimetty ja täsmätiedot listattu lääketieteen oppikirjoihin? Ei, sillä riippumatta siitä, mikä Penicillium-laji yläpohjan kastuneissa villoissa vallitsee, terveyshaittojen torjuminen edellyttää kosteus- ja homevaurion korjaamista.

Kosteusvauriot ovat varsin yleisiä koko rakennuskannassamme. KTL:n tekemien selvitysten perusteella jopa puolessa omakoti- ja rivitaloista on korjaamista tai vähintään rakenteiden tarkastamista edellyttävä kosteusvaurio. Korjaamaton kosteusvaurio johtaa homekasvuun materiaalista riippumatta.

Home- ja sädesienikasvustosta lähtevät epäpuhtaudet joutuvat

tiiviiden rakennusten sisäilmaan ja sitä kautta hengitysteihin. Rakennusten kunnossapito ja vaurioiden varhainen korjaaminen säästäisi monelta sairaspäivältä, reseptin kirjoittamiselta ja jopa ammattitaudilta.

Aino Nevalainen, KTL
(971) 201211