|
BCG-rokotus antaa 80 prosentin suojan lapsuusiän vaikeita tuberkuloosimuotoja
vastaan, estää tuberkuloosi-infektion leviämistä
ja saattaa suojata myös ympäristömykobakteerien aiheuttamilta
imusolmuketulehduksilta.
Maamme sadan prosentin rokotuskattavuus vähentää estolääkityksen
tarvetta, mutta ei kuitenkaan suojaa tartunnalta. BCG-rokotuksen sivuvaikutuksena
saa edelleen noin kuusi lasta 100 000 rokotetusta luutulehduksen. Koska
lasten tuberkuloosi on meiltä häviämässä, kannattaa
nyt arvioida vastasyntyneiden BCG-rokotuksen mielekkyyttä. Maailman
tuberkuloositilanteen ennustetaan taantuvan, joten rokotusta ei pidä
suin päin lopettaa. Ensin on tarkoin selvitettävä haitat
ja hyödyt.
BCG (Bacillus Calmette Guerin) on maailman vanhimpia ja käytetyimpiä
rokotteita. Kaikista maailman lapsista on vuoden ikäisinä
BCG-rokotettu noin 85 prosenttia, Suomessa lähes 100 prosenttia.
Vain Yhdysvallat ja Hollanti eivät ole koskaan käyttäneet
laajamittaista tuberkuloosin rokotusohjelmaa.
Tarpeellinen vai ei
Tehdyissä tutkimuksissa BCG:n teho on vaihdellut 80 prosentista
nollaan ja kiistat rokotuksen ympärillä jatkuvat. Lähes
varmoja ollaan siitä, että BCG-rokotus antaa noin 80 prosentin
suojan pikkulasten tuberkuloottista aivokalvontulehdusta ja tuberkuloosin
yleiskylvöä vastaan, jotka ennen aina johtivat kuolemaan.
Lasten tuberkuloosin väheneminen on johtanut rokotusohjelmien tarpeellisuuden
pohtimiseen ja niinpä moni läntisen Euroopan maa rokottaa
enää riskiryhmiä.
BCG-rokotuksen sivuvaikutuksena luutulehdukset alkoivat lisääntyä
1970-luvulla sekä Ruotsissa että Suomessa. Ruotsi lopetti
vastasyntyneiden BCG-rokotukset ja siirtyi vain riskiryhmien rokotuksiin
1975. Silloin siellä ilmaantui tuberkuloositapauksia 18/100 000.
Rokotuksen lopettamista seurasi lasten tuberkuloosin odotettu, mutta
vähäinen ja ohimenevä lisääntyminen. Samaan
aikaan Suomessa sairastumisia oli 74/100 000. Siksi rokotuksia jatkettiin,
mutta vuonna 1978 siirryttiin ruotsalais-tanskalaisesta BCG-rokotteesta
englantilaiseen ja annos puolitettiin. Luutulehdusten määrä
väheni 73:sta kuuteen 100 000 rokotettua lasta kohden. BCG-luutulehdus
on lievä ja täysin tuberkuloosilääkkein hoidettavissa.
Edellytykset täyttyvät
Kansainvälinen Tuberkuloosiunioni on äskettäin selvittänyt
BCG-rokotuksen lopettamisen edellytykset. Maassa pitää olla
mm. tuberkuloosin vastustamistyön ohjelma ja luotettava rekisteröinti.
Tartuntavaarallisia tapauksia ei saa ilmaantua vuosittain 5/100 000
enempää eikä 0-5 -vuotiailla tuberkuloottisia aivokalvontulehduksia
yhtä
toisen palstan alkuun
|
|
enempää 10 miljoonaa kohden. Suomi täyttää
tänään molemmat edellytykset: vuonna 1993 tartuntavaarallisia
oli 2.4/100 000, eikä meningiittiä ollut yhtään.
Uusia tuberkuloositapauksia 0-14 -vuotiaiden ikäryhmässä
on viime vuosina ollut 3-4 eli noin 0.4/100 000. Uusia tuberkuloosiin
sairastumisia koko väestössä on nyt 10/100 000, joka
on selvästi vähemmän kuin Ruotsin luopuessa BCG-rokotuksesta.
Useissa maissa, mm. Itä-Euroopassa käytetään toistuvia
BCG-rokotuksia, vaikka niiden tehoa ei tiedetä. Suomessa annettin
yksi BCG-tehoste 11-13 -vuotiaille koululaisille. Kun riskilaskelma
osoitti tuberkuloosin lisääntymisen vaaran hyvin vähäiseksi,
BCG-uusintarokotus lopetettiin 1990. Neljän vuoden seurannassa
ei ole todettu uusia tuberkuloosiin sairastumisia ikäryhmissä,
jotka eivät ole saaneet BCG-tehostetta.
Tuberkuloositilanteemme on nyt niin hyvä, että vastasyntyneiden
BCG-rokotusta ei voida enää pitää ehdottoman tarpeellisena,
varsinkaan melko korkean sivuvaikutusriskin vuoksi. Kuitenkin nykyisen
käytännön jatkamista puoltavia seikkoja on.
Muualla vastasyntyneiden BCG-rokotuksen lopettamisen jälkeen
lasten tuberkuloosi on tilapäisesti lisääntynyt. Rokotussuoja
saattaa ulottua myös nuoriin aikuisiin, mikä on tarpeen tuberkuloositilanteen
näyttäessä pahenevan hyvänkin elintason maissa.
Nyt vastasyntyneiden BCG-rokotuksen vaikuttavuudesta ja lopettamisen
seurauksista on tehtävä perusteellinen selvitys. Ainakin siihen
saakka rokotusta jatketaan, jotta voidaan varmistaa yhtä hyvä
päätös kuin uusintarokotuksesta luopuminen.
Aiheesta enemmän:
Kröger, L.
Newborn BCG vaccination. A study of osteitic complications, tuberculin
reactivity and sensitization to atypical mycobacteria (väitöskirja).
Kuopion ylipiston julkaisuja, 1994, sarja D, 56.
Takala, AK. Koskenniemi, E. Myllymäki, A. Eskola, J.
Neuvolarokotusten toteutuminen. Duodecim 110,1783-1788,1994.
Tala-Heikkilä, M.
Evaluation of the Finnish BCG-revaccination programme in schoolchildren
(väitöskirja). Turun yliopiston julkaisuja, 1993, sarja D,
119.
Marianna Tala-Heikkilä, Turun yliopistollinen keskussairaala
Eero Tala, emeritusprofessori
(921) 611 611
|
