|
Yhdistelmärokotteilla voitaisiin vähentää
rokotepistoksia merkittävästi. KTL:ssa on tutkittu kevennettyä
rokotusohjelmaa, johon siirtymisestä päätetään,
kun varmuus suojan riittävyydestä on saatu.
Rokotuskäytäntö on muodostunut vuosikymmenten kuluessa.
Kun uuden rokotteen käyttö on aloitettu, sille on etsitty
hyvä antoaikataulu, joka ei aina ole sopinut muiden rokotteiden
optimaalisiin aikatauluihin.
Nykyinen rokotusohjelma antaa lapselle hyvän suojan yhdeksää
tautia vastaan. Ohjelmaan kuuluu 12 pistosta toiseen syntymäpäivään
mennessä ja se on sekä lapselle että neuvolalle varsin
raskas.
Vähemmän pistoksia
Rokoteannoksia yhdistämällä lapsella olisi helpompaa,
rokotuskäyntejä voitaisiin vähentää ja kustannuksia
karsia. Samalla voitaisiin varautua rokotusohjelman laajentamiseen lähivuosina.
Vesirokko- tai rotavirusrokotusten aloittamista on ehdotettu Suomessakin
ja mikäli uusi pneumokokkirokote osoittautuu tehokkaaksi korvatulehdusten
ehkäisijäksi, sillekin pitäisi löytyä paikka
rokotusohjelmaan.
Yleisessä käytössä on jo useita monta antigeenia
sisältävää rokotetta. Neuvolaohjelmassa tällaisia
ovat kolmoisrokote PDT (hinkuyskä-, jäykkäkouristus-
ja kurkkumätärokotteen seos), poliorokote (kolmen poliovirusrokotteen
seos) ja MPR-rokote (elävien tuhkarokko-, vihurirokko- ja sikotautirokotteiden
yhdistelmä). Yhdistelmärokotteita ovat myös influenssa-
(kolme viruskantaa), meningokokki- (neljä serotyyppiä) ja
pneumokokkirokotteet (23 serotyyppiä). Hyvien kokemusten perusteella
halutaan nyt yhdistää imeväisiän ohjelman rokotteita
yhdeksi.
Uusia yhdistelmiä
Nyt on selvitetty neuvoloiden rokotusten optimaalista aikataulua.
KTL on tutkinut Suomessa valmistetun PDT-rokotteen ja poliorokotteen
yhteensopivuutta (nelosrokotteeksi) sekä selvittänyt uuden
toisen palstan alkuun
|
|
hinkuyskäkomponentin sisältävän
PDT-rokotteen, poliorokotteen ja Hib-rokotteen yhdistämismahdollisuuksia.
Kliiniset tutkimukset on tehty Salon seudun, Joensuun, Tampereen ja
Keravan neuvoloissa.
Näissä tutkimuksissa on selvitetty rokotusten aloitusiän,
rokoteannosten antovälien ja rokotteiden yhdistämisen vaikutuksia
syntyvään suojaan. Näyttää selvältä,
että hinkuyskäkomponentti on kriittisin osa sekä antoaikataulun
että annosten määrän suhteen. Suojaa tarvitaan erityisesti
ensimmäisten elinkuukausien aikana, joten rokotukset on aloitettava
varhain. Suojan saavuttamiseksi tarvitaan kolme annosta hinkuyskärokotetta,
eikä sen annosten määrää voida vähentää.
Sen sijaan kurkkumätä-, jäykkäkouristus-, polio-
ja Hib-rokotteet eivät ole aikataulujen muutoksille näin kriittisiä.
Lupaavia tuloksia
Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Sivuvaikutusten määrä
ei lisäänny, eikä saavutettujen vasta-aineiden määrä
muutu merkittävästi annettiinpa rokotekomponentit erikseen,
kaksi nykyrokotetta yhdistettynä tai kaikki kolme rokotetta yhdeksi
rokotteeksi yhdistettynä.
PDT- ja poliorokotteen sisältävään yhdistelmärokotteeseen
siirtyminen näyttää olevan mahdollista lähiaikoina.
Myös Hib-rokote voidaan ilmeisesti antaa yhdessä sen kanssa;
toisaalta saattaa olla järkevämpää yhdistää
tulevaisuudessa Hib- ja pneumokokkirokotteet. Tutkimuksen aikana rokotettuja
lapsia on kuitenkin vielä seurattava vasta-aineiden säilyvyyden
toteamiseksi. Kevään kuluessa rokotusohjelman uudistusajatuksia
käsitellään tartuntatautien neuvottelukunnassa. Mikäli
yhdistelmärokotteista kertynyt tieto katsotaan riittäväksi,
niitä koskeva käyttölupa-anomus voidaan tehdä ja
rokotusohjelmaa esittää kevennettäväksi.
Juhani Eskola, KTL
Leila Litmanen, KTL
Rose-Marie Ölander, KTL
(90) 47441
|