|
Keuhkoklamydian epidemiat ilmestyvät Suomeen
noin kymmenen vuoden välein, mutta alueelliset vaihtelut voivat
olla hyvinkin suuria. Se näyttää olevan yleisemmin miesten
kuin naisten sairaus ja tupakointi lisää vielä sairastumisriskiä.
Hengitystieinfektioita aiheuttava Chlamydia pneumoniae eli keuhkoklamydia
löydettiin 1980-luvun loppupuolella. Se on tekemisissä hengitystieinfektioiden
ohella myös kroonisten eli tarttumattomien tautien synnyssä.
Tupakointi lisää selvästi riskiä sairastua näihin
tauteihin. Immuunipuolustuksen heikentyessä keuhkoklamydia voi
aiheuttaa kroonisen tulehduksen, jonka osuutta ennen kaikkea verenkiertoelinten
taudeissa on viime aikoina tutkittu runsaasti.
Retrospektiiviset poikkileikkaustutkimukset 1950-luvun lopulta 1980-luvun
loppupuolelle paljastivat keuhkoklamydian esiintyvyydessä merkittävää
alueellista ja ajallista vaihtelua. Tutkimuksessa määriteltiin
IgG-vasta-ainetasot seeruminäytteistä, jotka edustivat koko
maan yli 5-vuotiaita maaseudulla asuvaa väestöä 1950-luvun
lopulla. Myöhemmin, vuosina 1972-1987 neljässä poikkileikkaustutkimuksessa
verrattiin aikuisväestön vasta-ainetasoja Itä-Suomessa
Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien alueella sekä Länsi-Suomessa
Turun-Loimaan alueella.
Yleinen jo 1950-luvulla
Keuhkoklamydia aiheutti tauteja yleisesti jo 1950-luvun lopulla koko
Suomessa. Yli puolet maaseudun aikuisista ja lähes kolmannes lapsista
oli silloin sairastanut keuhkoklamydian aiheuttaman infektion. Vuosina
1972 ja 1987 IgG-vasta-aineita esiintyi 41 ja 66 prosentin välillä.
Selkeät epidemiat olivat vuosien 1977 ja
toisen palstan alkuun
|
|
1987 tienoilla. Epideeminen sykli näyttää
olevan Suomessa kymmenisen vuotta ja siten pitempi kuin muissa Pohjoismaissa,
joissa sen on arvioitu olevan noin kuusi vuotta.
Suuria alueellisia eroja keuhkoklamydian vasta-ainetasoissa vuosina
1982 ja 1987 ei havaittu, mutta kumpanakin vuotena ne olivat hieman
korkeammat lännessä kuin idässä. Vuosina 1982-83
Pohjoismaissa oli keuhkoklamydiaepidemia ja onkin todennäköistä,
että Länsi-Suomessakin oli epideeminen vaihe. Kuitenkin samaan
aikaan Itä-Suomessa vasta-aineprevalenssi oli matalimmillaan.
Keuhkoklamydian aiheuttama infektio on yleisimmin miesten kuin naisten
sairaus. Vaikkakin tutkimukseen osallistuneiden miesten tupakointi oli
huomattavasti yleisempää kuin naisten, se ei riitä selittämään
vasta-ainetasojen eroa.
Suomessa on ollut aina suuria alueellisia eroja sydän- ja verisuonitautien
esiintyvyydessä. Taannehtivassa tutkimuksessa ei kyetty erottamaan
akuuttia infektiota aikaisemmin sairastetusta taudista pelkkien IgG-vasta-aineiden
perusteella. Ei olla varmoja myöskään siitä, ovatko
korkeatkaan IgG-vasta-ainetasot merkkejä kroonisesta taudista.
Tutkimus ei osoittanut keuhkoklamydian yhteyttä Itä- ja Länsi-Suomen
sepelvaltimokuolleisuuden alueellisiin eroihin.
Aiheesta lisää:
Karvonen Marjatta: Chlamydia pneumoniae antibody prevalence in Finland.
KTL:n julkaisuja A8, 1994.
Marjatta Karvonen, KTL
(90) 4744 305
|
