|
Suomalainen rintamaveteraani on sisukas selviytyjä. Asumisen
puutteellisuuksista, sotavammoista, sairauksista tai taloudellisista
vaikeuksista huolimatta hänen avuntarpeensa on varsin kohtuullinen.
Lähivuosina veteraanit kuitenkin tarvitsevat lisää
sosiaali- ja terveyspalveluja sekä geriatrista kuntoutusta.
Veteraani 92 -projekti toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön
ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä vuosina 1992-94. Sillä
pyrittiin tavoittamaan hoitoa tarvitsevat tai palvelujärjestelmien
ulkopuolelle jääneet veteraanit.
Kyselylomake lähetettiin jokaiselle Suomessa asuvalle noin 243
000 veteraanille. Heidän keski-ikänsä oli 73,6 vuotta
ja naisia oli runsas viidennes. Vastauksia tuli yli 226 000.
Peräti 78 prosenttia ilmoitti tarvitsevansa palveluja. Pyyntöjä
oli 1,8 palvelujen tarvitsijaa kohti. Kuntoutuspalvelujen osuus oli
42, sosiaalipalvelujen 21, terveyspalvelujen 17, taloudellisen tilanteen
parantamistarpeen 4, virkistyksen 10 ja muiden 6 prosenttia.
Idässä ja pohjoisessa eniten ongelmia
Veteraanien elinoloissa, terveydentilassa, palveluissa ja niiden lisätarpeessa
oli huomattavia ikäryhmittäisiä ja alueellisia eroja.
Miesveteraanien terveys huononee ja sairastavuus lisääntyy
selvästi 75. ikävuoden jälkeen. Monet ongelmat olivat
yleisempiä itä- ja pohjoissuomalaisilla kuin muilla miesveteraaneilla.
Asuntojen varustetaso oli yleensä hyvä ja 85 prosenttia
oli asuntoonsa tyytyväisiä. Täysin vailla mukavuuksia
asui kaksi prosenttia. Puutteellisesti asuvien joukossa oli eniten vanhimpia
miehiä. Naisista asui yksin puolet ja miehistä viidennes.
Kohtalaisia tai vaikeita kipuja oli ollut 40 prosentilla miehistä.
Sairaalassa oli vuoden aikana ollut lähes kolmannes. Vajaa viidesosa
miehistä sai kotiapua, mutta vain kolme prosenttia sai apua lähes
päivittäin.
Kolmasosalla sotavammoja
Kolmannes miesveteraaneista oli saanut pysyvän haitan sodan seurauksena.
Yleisimpiä sotasairauksia olivat reuma tai muu nivelsairaus (27%),
sydänsairaus (15%) ja tuberkuloosi tai muu keuhkosairaus (15%).
toisen palstan alkuun
|
|
Miesveteraaneista 37 prosenttia oli haavoittunut
sodassa, heistä neljä prosenttia kolme kertaa tai useammin.
Haavoittuneista 65 prosenttia eli lähes 38 000 miestä oli
saanut pysyvän, tavallisimmin raajojen, lonkan tai hartiaseudun
vamman. Kuulovamma oli joka neljännellä ja näkövamma
seitsemällä prosentilla. Aivovamman oli saanut haavoittuneista
seitsemän prosenttia ja muun pään tai kaulan alueen vamman
16 prosenttia.
Joka neljännelle miesveteraanille oli myönnetty sodassa
saadun vamman vuoksi sotainvalidiprosentti. Sotainvalideja oli eniten
Pohjois- ja Itä-Suomessa. Sotainvalideista 44 prosentilla oli vähintään
30 prosentin haitta-aste. Lievien vammojen osuus pieneni iän myötä,
mutta vaikeampien vammojen osuus kasvoi. Lähes viidennes miesveteraaneista
ilmoitti, että heillä on kirjaamaton sotavamma tai vamma,
jota ei ole tunnustettu sotavammaksi. Sotainvalidiprosentin korjaamista
toivoi 18 prosenttia palveluja pyytäneistä miehistä.
Naisveteraaneista yhdellä kymmenestä sotasairaus
Naisveteraaneista 11 prosenttia oli saanut pysyvän haitan sodan
seurauksena. Sairaus oli yleisimmin reuma tai muu nivelsairaus. Vain
runsas prosentti naisista oli haavoittunut vähintään
kerran, mutta haavoittuneista kaksi kolmasosaa oli saanut pysyvän
vamman. Sotainvalidiprosentti oli myönnetty naisista kahdelle prosentille,
joista 70 prosentilla oli vähintään 30 prosentin haitta-aste.
Kaikissa kunnissa on yhdyshenkilö, jolle veteraanien palvelun
tarvelistaukset toimitettiin. Yhdyshenkilöille järjestettiin
syksyllä 1993 koulutustilaisuudet, joissa selostettiin veteraaniprojektin
luonnetta, alustavia tuloksia ja kuntalistauksia sekä pohdittiin
tulosten hyödyntämistä. Yhdyshenkilöt arvioivat
viime talvena kuntien mahdollisuuksia vastata esitettyihin palvelutarpeisiin.
Toimia selvitetään parhaillaan ja seurantaraportti valmistuu
lähikuukausina.
Aiheesta lisää: Ryynänen L, Ryynänen O-P, Korhonen
HJ, Puska P. Suomalaisen rintamaveteraanin muotokuva, Veteraaniprojekti
1992:n loppuraportti. STM:n selvityksiä 1994:4. Jakelu STM / Tuula
Sarilahti puh. 1604 129.
Leena Ryynänen, KTL
(90) 4744 569
|
