|
Terveydenhuollon osalta Euroopan talousalue tai Euroopan unionin
jäsenyys ei tuo mitään ratkaisevasti uutta. Suomen terveyspalvelujärjestelmä
jää pääosin omien päätöstemme varassa
kehitettäväksi. Se on jo osoittautunut vaikeampiakin taloudellisia
murroskausia kestäväksi ja kykenee edelleen palvelemaan kansalaisia
kaikilla osa-alueillaan. Se on kyennyt sopeutumaan ulkoisiin muutoksiin
ja vaikean lamakauden aiheuttamiin paineisiin joustavasti.
Euroopan talousalueeseen ja Euroopan unioniin liittyminen on edellyttänyt
laajan kansainvälisen normiston sopeuttamista omaan hallintojärjestelmäämme.
Tutustuminen ja sopeutuminen uusiin kansainvälisiin säädöksiin
ja käytäntöihin on saattanut viedä aikaa ja tuntua
työläältä. Varsin kohtuullisella kitkalla olemme
kuitenkin sopeuttamassa Euroopan unionissa vuosikymmenten kuluessa syntynyttä
säädöstöä osaksi omaa kansallista lainsäädäntöämme
ja ohjeistoamme.
Ympäristöterveydenhuoltoon kohdistuu monia Euroopan unionin
jäsenyyden mukanaan tuomia
toisen palstan alkuun
|
|
haasteita. Terveydensuojelulain uudistus ja sen
valmistelu ajoittui sopivasti EU -jäsenyyteen valmistautumiseen.
Pohjoinen sijaintimme, ilmastomme ja maaperämme edellyttävät
näiden huomioimista eurooppalaisia yhteisnormeja luotaessa. Meidän
on osattava tuoda näkökohtamme esille yhteisten normien valmistelussa.
Se on haasteemme.
Terveyden ja ympäristön välinen suhde on kiintoisien
haasteiden edessä sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön
ryhtyessä laatimaan yhteistä ympäristöterveyden
kansallista ohjelmaa, joka on osa kansainvälistä ympäristön
ja terveyden kehittämisstrategiaa, mikä on sovittu Euroopan
ympäristö- ja terveysministereiden kokouksessa viime kesäkuussa.
EU -jäsenyys näyttää tuovan meille enemmän
mielenkiintoisia haasteita kuin pelättyjä uhkia. Sopeutumisemme
on paljolti kiinni omasta panoksestamme ja aktiivisuudestamme.
Jarkko Eskola, STM
|
