|
Venäjältä ja Virosta tulevat potilaat voivat yllättää
heitä hoitavan sairaalan melkoisin lisäkuluin. Hoidettavan
sairauden lisätuliainen saattaa olla antibiootteja vastustava bakteeri
tai muu pieneliö ja sairaalan tulot voivat muuttua suuriksi menoiksi.
Niitä voi ehkäistä hyvällä suunnittelulla.
Asiakkaiden infektiot voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia
ja muita haittoja. Osa kustannuksista voidaan ennakoida, mutta mahdollisten
epidemioiden ja niiden seurauksien kustannuksia on mahdotonta arvioida
etukäteen.
Parhaat esimerkit ongelmia aiheuttavista pieneliöistä
ovat kurkkumätäbakteeri, moniresistentit bakteerit (etenkin
Staphylococcus aureuksen muoto MRSA, pneumokokki- ja tuberkuloosibakteeri)
ja veriteitse tarttuvat virukset.
Näille on yhteistä, että oireettomia kantajia on
sairastuneita moninkertaisesti enemmän. Koska kantajat ovat
täysin terveitä, tartuntavaaraa ei helposti ajatella.
Kantajuuden ja infektion toteamiseksi tarvitaan erikoismenetelmiä
ja ongelmat paljastuvat vain, jos lääkärit osaavat
pyytää juuri näitä tutkimuksia.
Resistenssi yleistä
Suomeen verrattuna Venäjällä ja Virossa on monia
infektioita moninkertainen määrä. Suomeen tähänmennessä
tulleiden potilaiden bakteerikannoista voi päätellä,
että ne ovat varsin yleisesti vastustuskykyisiä antibiooteille.
Tuberkuloosibakteereista tiedetään, että peräti
23 prosenttia Viron kannoista on moniresistenttejä ja siten
vaikeita tai jopa mahdottomia hoitaa. Venäjällä ja
Virossa eristettyjen tavallisten bakteerien resistenssistä
ei ole tilastoja.
Venäjältä, Virosta tai muualta Pohjoismaiden ulkopuolelta
tulevien potilaiden hoitoon on valmistauduttava huolella. Jo etukäteen
tarvitaan
toisen palstan alkuun
|
|
perusteellinen erikoisalakohtainen koulutus ja infektiolääkärin
kanssa yhdessä suunnitellut yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet.
Myös tutkimus- ja toimenpideyksiköt (laboratorio, röntgen,
fysiatria, leikkaussalit, teho-osasto) tarvitsevat koulutusta. Henkilökunta
tarvitsee rokotuksensa hyvissä ajoin ennen ensimmäisten potilaiden
saapumista.
Kaikki aluksi eristykseen
Kaikki tällaiset sairaanhoitoon tulevat potilaat, myös potilaat
joilla ei ole infektio-oireita, hoidetaan kosketustartuntaeristyksessä
kunnes mikrobiologiset tutkimukset valmistuvat. Potilaiden ja heidän
omaistensa opettamiseen tarvitaan tulkkausta ja kirjallisia ohjeita
potilaiden omalla kielellä.
Infektiolääkärille ja hygieniahoitajalle on ilmoitettava
etukäteen jokaisesta potilaasta. Jos infektiolääkäriä
ei ole, sairaalan ei kannata ottaa tällaisia potilaita lainkaan.
MRSA-epidemiat ovat osoittaneet, että epidemian rahjoittamiseksi
tarvitaan tuhansia näytteitä, runsaasti kallista eristystä,
kalliita hoitoja, osastojen sulkemisia sekä määrättömästi
ohjausta ja kokouksia.
MRSA pesiytyy helposti sairaalaan, jolloin monia hoitoja joudutaan
muuttamaan pysyvästi. Kalliin ja toksisen vankomysiinin käyttö
saattaa moninkertaistua ja tästä voi seurata uusia resistenssiongelmia.
Epidemia leviää helposti muihin sairaaloihin ja laitoksiin
potilaiden ja paikasta toiseen liikkuvan henkilökunnan mukana.
Kirjallisuutta: Vuopio-Varkila J, Kotilainen P. Miten torjua MRSA-bakteerin
leviäminen Suomen sairaaloihin. Suom Lääkäril 1995;50:21-24.
Camilla Jokinen, KYS
|