|
Antibiootit lasketaan ihmiskunnan kymmenen tärkeimmän
keksinnön joukkoon. Niiden käyttöönoton on sanottu
pidentäneen ihmisen odotettavissa olevaa elinikää 10
vuodella. Erityisesti lasten kuolleisuus on vähentynyt.
Antibiootteja onkin käytetty varsin surutta. Maailmassa 60 vuoden
aikana kymmeniä miljoonia tonneja. Ja käyttö kasvaa koko
ajan. Tämän valintapaineen alla tauteja aiheuttavat bakteerit,
mutta myös ihmisen ja kotieläinten normaaliflooran bakteerit,
ovat muuntuneet geneettisesti. On kehittynyt resistenttejä bakteerimuotoja.
Resistenssigeenien valikoima on kaunis ja samalla pelottava esimerkki
näiden mikroskooppisten eliöiden kyvystä sopeutua ympäristön
muutoksiin.
Vain yksi esimerkki. Pneumokokkibakteerit aiheuttavat vuosittain Suomessa
satojatuhansia infektioita välikorvantulehduksista keuhkokuumeeseen
ja aivokalvontulehdukseen. Resistenttien pneumokokkien leviäminen
Suomeenkin on jo alkanut. Lapset ovat ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä.
Pahinta on, että resistenssiongelma ei ratkea uusilla ihmelääkkeillä.
Teollisuus ei nimittäin pysty kehitettämään uudentyyppisiä
mikrobilääkkeitä ainakaan seuraavaan 20 vuoteen.
toisen palstan alkuun
|
|
Resistenssiongelmaa käsiteltiin viime vuoden
lopussa WHO:n järjestämässä "kriisikokouksessa".
Raportit kaikkialta maailmasta osoittivat, että ongelmat vain kasvavat.
Suomen ja muiden Pohjoismaiden tilanne oli muuhun maailmaan verrattuna
vielä kohtalaisen hyvä. Se antaa hieman toivoa. Hyvä
tilanne on pyrittävä säilyttämään.
Bakteerien resistenssin muutoksia on seurattava kaikkialla Suomessa.
Antibioottien käytön on perustuttava mahdollisimman luotettavaan
taudinmääritykseen ja entistä enemmän mikrobiologiseen
diagnostiikkaan. Lisäksi potilaalle on annettava aikaa; hänelle
tulee selittää mistä on kysymys, kun antibioottia ei
aina määrätäkään. Ja hänen paranemistaan
on seurattava.
Tehonsa säilyttävän antibioottipolitiikan luominen
ja noudattaminen vaatii meiltä kaikilta sopeutumista, kärsivällisyyttä
ja työtä. Lääkärien on osoitettava ammattitaitonsa,
ja potilaiden on luotettava tähän.
Onnistuneen antibioottipolitiikan tuloksia ei lasketa markkoina vaan
ihmishenkinä.
Pentti Huovinen, KTL
(921) 251 9255
|
