|
Länsimaiset kliinismikrobiologiset laboratoriot määrittävät
jokaisen potilasnäytteestä eristämänsä mahdollisen
taudinaiheuttaja-bakteerin lääkeherkkyyden, jos ylipäänsä
voidaan odottaaresistenssin esiintymistä. Suomessa tutkitaan tällä
tavalla vuosittain satoja tuhansia bakteerikantoja. Esimerkiksi Keski-Suomen
keskussairaalan (väestöpohja 250 000) mikrobiologian laboratoriossa
tutkittiin viime vuonna hieman yli 17 000 bakteerikantaa, jotka edustivat
53 eri bakteerilajia.
Bakteerilääkeresistenssin määrittämiseen käytetään
lähes yksinomaan ns. kiekkomenetelmää (agardiffuusiomenetelmää).
Menetelmä on altis laboratorio-olojen vaihteluille ja sen luotettavuus
vaihtelee bakteerilajista toiseen. Näistä syistä kiekkomenetelmällä
saatuja tuloksia on pidetty epidemiologisen analyysin pohjaksi epäluotettavina.
Rutiinitiedot epidemiologiseen käyttöön
Kansallisella tasolla bakteerien lääkeresistenssin esiintyvyyttä
on tutkittu keräämällä aika ajoin suuri määrä
näytteistä eristettyjä bakteerikantoja ja määrittämällä
niille tutkittavien bakteerilääkkeiden pienin estävä
pitoisuus, MIC (minimal inhibitory concentration), keskitetysti ns.
laimennosmenetelmällä. Lähes kaikki maailmalla julkaistu
bakteerilääkeresistenssiä koskeva tieto on tuotettu tällä
tavoin.
Suurien bakteerimäärien kerääminen ja lähettäminen
yhä uusia tutkimuksia varten on vaikeaa ja edellä kuvatunlainen
kaksinkertainen lääkeresistenssin määrittäminen
epätaloudellista. Laboratorioiden rutiinimenetelmillä tuottamia
bakteerilääkeresistenssitietoja tulisikin voida nykyistä
paremmin hyödyntää myös epidemiologisesti. Eräiden
bakteerien (esim. E. coli, Staphylococcus aureus) osalta
näin voidaan menetellä jo nyt, mutta monien muiden (esim.
streptokokit, hemofilukset) osalta tämä edellyttää
kiekkomenetelmien laboratorio- ja bakteerikohtaista validointia.
toisen palstan alkuun
|
|
Vapaaehtoinen FiRe
Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä
(FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance) on vapaaehtoisuuteen
perustuva ryhmä, johon kuuluu tällä hetkellä 24
kliinisen mikrobiologian laboratoriota. FiRe kerää tietoa
taudinaiheuttajabakteerien resistenssin epidemiologiasta. Parhaillaan
on käynnissä tutkimus, jonka avulla siihen osallistuvat laboratoriot
voivat arvioida käyttämäänsä kiekkomenetelmän
toimivuutta Streptococcus pneumoniaen, Haemophilus influenzaen
ja Moraxella (Branhamella) catarrhalis -bakteerin lääkeresistenssin
määrittämisessä ja tarvittaessa säätää
työvälineensä. A-ryhmän streptokokin, E. colin
ja Klebsiella -bakteerin osalta vastaavanlainen selvitys on toteutettu
parin viime vuoden aikana.
Jatkuva sisäinen laaduntarkkailu on ainoa tapa, jolla kiekkoherkkyysmenetelmän
laatu voidaan varmistaa. Tällaisen seurannan välineenä
toimii jo eräissä laboratoriossa WHONET-tietokoneohjelma,
jonka avulla herkkyysmääritystulokset voidaan esittää
graafisesti. Tulosten jakaumia tarkastelemalla voidaan arvioida käytetyn
kiekkoherkkyysmenetelmän luotettavuutta ja tarvittaessa muuttaa
tulkintarajoja laboratoriokohtaisesti. WHONET-ohjelma on tarkoitus ottaa
käyttöön FiRe-ryhmään kuuluvissa laboratorioissa.
Samalla lääkeresistenssitilanteen alueellista ja valtakunnallista
raportointia voidaan tehostaa ja nopeuttaa.
Kiekkoherkkyysmäärityksen tulosten perusteella WHONET-ohjelmalla
piirretty histogrammi 499 E.coli -bakteerin ampisilliini-herkkyyden
jakautumisesta. Herkkä bakteeripopulaatio jakautuu suurimmaksi
osaksi I-alueelle (intermediately resistant). I- ja S-luokkien rajat
eivät ole oikein asetettuja.
Antti Nissinen, Keski-Suomen Keskussairaala
(941)691 811
Raija Manninen, KTL
(921) 251 9255
|
