|
Mikrobilääkkeitä myytiin vuonna 1993 Suomessa noin
600 miljoonalla markalla. Avohoidon osuus summasta oli noin 90 prosenttia.
Lapsille antibiootteja ostetaan suhteellisen paljon.
Mikrobilääkkeiden osuus lääkkeiden kokonaismyynnistä
on hieman yli 10 prosenttia eli samaa suuruusluokkaa kuin tulehduskipu-
ja verenpainelääkkeiden myynti.
Avohoidossa mikrobilääkitystä saa vuosittain 1,5 miljoonaa
suomalaista, reseptejä kirjoitetaan 2,5 miljoonaa. Korvaukseen
oikeuttaneiden reseptien keskimääräinen hinta oli vuonna
1993 noin 112 markkaa.
Suomi Pohjoismaiden kärkeen
Islannissa on pitkään käytetty mikrobilääkkeitä
enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Muiden maiden välinen järjestys
on vuoden 1992 loppuun saakka pysytellyt vakaana siten, että Suomessa
kulutus on ollut toiseksi suurinta, minkä jälkeen ovat seuranneet
järjestyksessä Ruotsi, Norja ja Tanska.
Islannissa on koettu mikrobilääkkeiden suhteellisen suuri
kulutus ongelmalliseksi erityisesti pahenevan resistenssitilanteen ja
hoidon kalleuden vuoksi. Kulutuksen alentamiseksi on ryhdytty erityistoimiin,
joista ehkä rajuin on ollut mikrobilääkkeiden poisto
sairausvakuutuksen piiristä, minkä vuoksi etenkin kalliiden
mikrobilääkkeiden kulutus on alentunut ja käyttö
on siirtynyt ainakin tilapäisesti perinteisempiin ja halvempiin
vaihtoehtoihin.
toisen palstan alkuun
|
|
Suomessa käytetään V-penisilliiniä
suhteellisen vähän. Sen sijaan doksisykliiniä menee suhteellisen
paljon, ja kefalosporiinien kulutus on edelleen moninkertainen muihin
Pohjoismaihin verrattuna. Erytromysiinin käyttö on vähentynyt,
mutta toisaalta uusien makrolidien suosio kasvaa nopeasti.
Ahvenanmaalaiset lääkärit poikkeavat antibioottivalinnoissaan
selvästi muusta Suomesta. Malli näyttää tulevan
Ruotsista: siihen kuuluu mm. V-penisilliinin melko suuri ja kefalosporiinien
pieni osuus mikrobilääkeresepteistä.
Lasten osuus ainakin kolmannes
Lapsia on Suomen väestöstä noin viidennes. Korvauksiin
johtaneista antibioottiresepteistä heille määrätään
hieman yli kolmasosa. Osuus on todennäköisesti tätäkin
suurempi, koska halvimmat reseptit eivät ilmaannu Kelan rekisteriin.
Esimerkiksi Pirkanmaan antibioottitutkimuksessa lasten osuus avohoidon
infektiopotilaista oli lähes 40 prosenttia.
Noin puolet mikrobilääkeresepteistä menee työikäisille,
mutta heidän osuutensa väestöstä on 67 prosenttia.
Iäkkäät käyttävät lähes kaikkia lääkkeitä
runsaasti. Mikrobilääkkeet ovatkin tästä säännöstä
selvä poikkeus: yli 65-vuotiaiden saamien reseptien osuus on suunnilleen
sama kuin heidän osuutensa väestöstä.
Timo Klaukka, KELA
(90)43 411
|
