|
Trans-rasvahapot lisäävät haitallisen LDL-kolesterolin
ja vähentävät hyödyllisen HDL-kolesterolin määrää
veressä. Juuri Lancetissa julkaistun eurooppalaisen monikeskustutkimuksen
(EURAMIC) tulosten mukaan rasvakudoksen trans-rasvahapoilla ei kuitenkaan
ollut johdonmukaista yhteyttä sydäninfarktin vaaraan. Tulos
selittyy vähäisellä trans-rasvahappojen saannilla ja
ravintorasvojen koostumuksen eroilla.
Tyydyttymättömien rasvahappojen trans-isomeerejä saadaan
kovetetuista kasvirasvoista ja märehtijöiden maidon ja lihan
rasvoista. Ne ovat olleet huomion kohteena, koska ne vaikuttavat haitallisesti
seerumin lipoproteiineihin ja niiden runsas nauttiminen todennäköisesti
lisää sepelvaltimotautiin sairastumisen vaaraa.
USA:ssa tehtyjen tutkimusten perusteella on esitetty epäilyjä,
että trans-rasvahapot voisivat olla jopa vaarallisempia kuin päähuomion
kohteina olleet tyydyttyneet rasvahapot. Nämä epäilyt
ovat aiheuttaneet huolta myös Euroopassa, vaikka trans-rasvahappojen
keskimääräisen saannin tiedetään olevan paljon
vähäisempää kuin tyydyttyneiden rasvahappojen.
Laaja tutkimus
EU:n komissio on tukenut laajaa EURAMIC-tutkimusta rasvakudoksen antioksidanttien
ja rasvahappojen yhteyksistä sydäninfarktin vaaraan yhdeksässä
Euroopan maassa. Vuosina 1990-91 tehtyyn tutkimukseen osallistui 671
sydäninfarktiin sairastunutta alle 70-vuotiasta miestä ja
717 samanikäistä tervettä verrokkia. Tutkimusta johdettiin
Hollannista ja rasvakudosnäytteiden rasvahappokoostumus määritettiin
Kansanterveyslaitoksen ravitsemusosastossa Helsingissä.
Trans-rasvahappojen osuus rasvakudoksen rasvahapoista kuvastaa saantia
ravinnosta. Se ei kuitekaan ollut yhteydessä sydäninfarktin
vaaraan laajassa aineistossa. Trans-rasvahappotasoissa todettiin kuitenkin
suuria eroja eri maiden välillä: norjalaisilla ja hollantilaisilla
oli rasvakudoksessa trans-rasvahappoja 5-6 kertaa runsaammin kuin espanjalaisilla.
Suomalaisten arvot olivat keskitason alapuolella ja sopivat tietoihin
täkäläisestä niukasta trans-rasvahappojen saannista.
toisen palstan alkuun
|
|
Trans-rasvahapot näyttivät joissakin maissa
lisäävän sydäninfarktin vaaraa, toisissa taas vähentävän
sitä. Tämä merkitsee todennäköisesti sitä,
etteivät trans-rasvahapot ole syysuhteessa sairastumiseen, vaan
ainoastaan tilastollisia osoittimia erilaisten rasvavalmisteiden käytöstä
eri maissa.
Liioittelua
Tuloksista voidaan päätellä, että trans-rasvahappojen
vaaroja on monissa maissa liioiteltu. Useimmissa Euroopan maissa niitä
saadaan niin vähän, ettei siihen liity mainittavaa terveydellistä
vaaraa. Tutkijat painottivat päätelmissään, että
trans-rasvahappojen merkitystä olisi edelleen tutkittava ja eri
maiden välisten erojen syyt selvitettävä, ennen kuin
tällaisista rasvoista annetaan voimakkaita suosituksia.
Lancetin samassa numerossa julkaistiin toinenkin tutkimus, jonka mukaan
trans-rasvahappojen merkitys sepelvaltimotaudin vaaralle on vähäinen
verrattuna jo tunnettuihin vaaratekijöihin. Aihetta käsittelevässä
pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota aikaisemmissa tutkimuksissa
käytettyjen ruoankäytön frekvenssianalyysien epäluotettavuuteen
verrattuna biokemiallisten määritysten perusteella tehtyihin
päätelmiin.
Viitteet:
Aro A, Kardinaal AFM, Salminen I, Kark JD, Riemersma RA, Delgado-Rodriguez
M, Gomez-Aracena J, Huttunen JK, Kohlmeier L, Martin BC, Martin-Moreno
JM, Mazaev VP Ringstad J, Thamm M, van't Veer P, Kok FJ. Adipose tissue
isomeric trans fatty acids and risk of myocardial infarction in nine
countries: the EURAMIC study. Lancet 1995;345:273-78
McKeigue P. Trans fatty acids and coronary heart disease: weighing
the evidence against hardened fat. Lancet 1995;345:269-70
Antti Aro, KTL
(90) 47 441
|
