|
Joku viikko sitten halvausoireiseen tautiin sairastuneen varusmiehen
laboratoriotutkimukset viittasivat polioon. Myöhemmät tutkimukset
hänestä ja lähiympäristön henkilöistä
eivät ole vahvistaneet epäilyjä.
Potilaan alaraajoissa oli aluksi ollut heikkoutta, pistelyä ja
puutumista. Oireiden vuoksi häntä oli tarkkailtu varuskunnan
sairaalassa ennen Keskussotilassairaalaan ja sieltä HYKSiin siirtämistä
maaliskuun puolivälissä. Löydökset olivat symmetriset
ja sopivat parhaiten Guillain-Barrén oireyhtymään.
KTL:n enteroviruslaboratoriossa tehdyissä tutkimuksissa potilaan
selkäydinnestenäytteestä löydettiin korkea polio
3:een kohdistuva IgM-vasta-ainereaktio. Löydös oli spesifinen,
sillä potilaalta ei löytynyt vastaavaa reaktiota polio 1:n
eikä polio 2:n suhteen. Potilaan seerumista löydettiin myös
korkea neutraloiva vasta-ainetaso. Virusspesifisten IgM luokan vasta-aineiden
löytymistä selkäydinnestenäytteestä pidetään
varsin spesifisenä osoituksena keskushermoston virusinfektiosta.
Kun aiemmin tutkittiin lukuisia halvausoireisiin sairastuneiden suomalaisten
selkäydinnesteitä ei kohonneita arvoja havaittu. Sen sijaan
suurin osa pakistanilaisista kliinisesti diagnostisoiduista poliohalvauspotilaista
reagoi testissä vahvasti. Näin ollen polion mahdollisuutta
ei voitu sulkea pois. Potilaasta saatiin uusi näyte, josta löydös
toistui. Selkäydin-, nielu-, ja ulostenäytteet toimitettiin
virusviljelyyn. Myös eräistä potilaan varusmiestovereista
sekä hänen perhekontakteistaan saatiin näytteet virusviljelyä
varten. Näistä ei ole saatu virusta kasvamaan.
toisen palstan alkuun
|
|
Potilas oli saanut asianmukaiset poliorokotukset.
Koska kymmenen vuoden takainen polioepidemiamme osoitti, että tavanomaisesta
poikkeava virus saattaa levitä rokotussuojasta huolimatta, oli
tämäkin mahdollisuus otettava huomioon. Negatiiviset ulosteviljelytulokset
potilaan kontakteista poistivat kuitenkin tämän mahdollisuuden.
On myös mahdollista, että potilaan reaktiotapa on jollakin
tavalla epätyypillinen ja se selittäisi näennäisen
spesifiset löydökset.
Guillain-Barrén oireyhtymän tautimekanismiksi epäillään
mikrobi-infektion provosoimaa immunologista reaktiivisuutta omille kudoksille.
Potilaalta löytyi myös kohonneita IgG-vasta-aineita adeno-
ja influenssaviruksille.
Tapauksen selvittelyä vaikeutti ulostenäytteen ottaminen
varsin myöhään taudin kulkuun nähden. Jos kyseessä
olisi ollut poliotartunta, olisi virusta ollut näytteenottohetkellä
hyvin vähän jäljellä. Vähäinen virusmäärä
hidastaa ja tekee virusviljelystä saatavan tuloksen epävarmaksi.
Vaikka WHO:n asettama tavoite polion hävittämisestä on
lähes toteutunut kehittyneissä maissa, on tärkeää
ottaa viivyttelemättä uloste-, veri- ja selkäydinnestenäytteet,
kun potilaan oireet viittaavat polion mahdollisuuteen. Tämä
helpottaa merkittävästi tulosten arviointia ja saattaa vähentää
tarvittavien jatkotutkimusten määrää.
Pauli Leinikki, KTL
Merja Roivainen, KTL
Mirja Stenvik, KTL
(90) 47 441
|
