|
Kolmoisrokote (yhdistetty hinkuyskä-, kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokote,
PDT) antaa kohtalaisen hyvän suojan koululaisia nuoremmille lapsille,
mutta sitä ei suositella annettavaksi yli 7-vuotiaille rokotteeseen
liittyvien haittavaikutusten vuoksi. Haittavaikutukset johtuvat valtaosin
rokotteen pertussis (P) -komponentista, joka sisältää kokonaisia inaktivoituja
hinkuyskäbakteereita.
Toisin kuin Ruotsissa, jossa lapsia ei rokoteta hinkuyskää vastaan,
Suomessa hinkuyskätilanne on melko hyvä. Tautia on etenkin koululaisilla,
joiden viimeksi 2-vuotiaina saaman rokotuksen kehittämä immuniteetti
on ehtinyt heikentyä. Uusien, turvallisisten asellulaaristen rokotteiden
odotetaankin soveltuvan kouluun meneville lapsille.
Koululaisten pertussisoireet ovat klassista hinkuyskää lievemmät. Siksi
he hakeutuvat hoitoon vasta taudin pitkittyessä. Tällöin tauti voidaan
varmistaa hinkuyskäksi vasta-ainenousun
toisen palstan alkuun
|
|
avulla. Vuonna 1994 näin todettuja sairastumisia
oli Suomessa Orion Diagnostican raportin mukaan 1 234, kun viljelypositiivisia
hinkuyskätapauksia raportoitiin vain 57. Syyskuusta 1994 vuoden loppuun
laboratoriot ilmoittivat valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin
yhteensä 448 pertussislöydöstä. Niistä 441 oli serologisesti varmennettu,
30 perustui PCR-testiin ja kahdeksan viljelyyn. Yhdeksästä ilmoituksesta
puuttui maininta diagnosointimenetelmästä. Japanissa on kehitetty 1980-luvulla
uusia ns. asellulaarisia hinkuyskärokotteita, jotka aiheuttavat selvästi
vähemmän kuume- ja paikallisreaktioita kuin kokosolurokotteet. Kahden
japanilaisen rokotteen tehoa tutkittiin mm. 1986 Ruotsissa, jossa niiden
suojateho ei kuitenkaan ollut tyydyttävä - parhaimmillaan vain 70 prosenttia.
Uusia ehdokkaita hinkuyskärokotteiksi on useita. Tuoreessa saksalaistutkimuksessa
todettiin kolmen komponentin asellulaarirokotteen tehoksi 90 prosenttia.
Ruotsissa on nyt käynnissä kaksi hinkuyskärokotetutkimusta.
Jussi Mertsola, KTL ja TYKS/Lastenklinikka
(921) 261 1611
|
