Aikuisten veriviljelylöydökset 1.9.-31.12.1994

Selvästi tavallisin löydös oli Escherichia coli (25 %), joka on merkittävä sekä avohoitoperäisten että sairaalainfektioiden aiheuttajana. Yhteenlaskettuna lähes samaan määrään nousi stafylokokkiryhmä; Staphylococcus aureus (12 %) ja Staphylococcus epidermis (8 %) sekä muut koagulaasi-negatiiviset stafylokokkilajit (2 %). S. aureus -infektioita esiintyy E. colin tapaan sekä avohoito- että sairaalainfektioina, kun taas S. epidermis, jonka merkitys on jatkuvasti lisääntynyt, on tyypillinen infektiolle altistaviin hoitoihin liittyvä sairaalainfektioiden aiheuttaja. Ihon normaaliflooraan kuuluvien bakteerien, S. epidermiksen, veriviljelylöydöksistä tehdään ilmoitus tartuntatautirekisteriin vain laboratorioiden merkittävinä pitämistä löydöksistä. On silti mahdollista, että S. epidermis -löydöksistä on osa iho- tai muita kontaminaatioita. Monisairaita ja immuunisuppressoituja potilaita hoitavassa HYKS:ssa S. epidermis on selvästi yleisempi veriviljelylöydös kuin S. aureus ja se lähestyy E. colin löydösmääriä (julkaisemattomia havaintoja 1994).

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae), joka aiheuttaa pääasiassa avohoitoinfektioita, pääsi jakson aikana yli sadan löydöksen (8 %) ja sijoittuu tärkeysjärjestyksessä neljänneksi. Baktereemisena esiintyessään ennen kaikkea endokardiitin aiheuttajana aikaisemmin tunnettujen niin kutsuttujen viridans-ryhmään kuuluvien alfahemolyyttisten streptokokkien osuus oli neljä prosenttia. Ryhmän merkitys sairaalainfektioiden aiheuttajana on maailmalla ja Suomessa lisääntynyt erityisesti limakalvovaurioita aiheuttavien hoitomuotojen (solusalpaajat ym.) ja

toisen palstan alkuun

keskuslaskimokatetrien käytön yleistyessä. enterokokkien osuus oli myös viisi prosenttia. Resistentin E. faecium -laji muodosti viidenneksen enterokokkilöydöksistä. A-ryhmän streptokokki-löydösten määrä (22) sopii aikaisempien vuosien tehoseurannasta saatujen lukujen perusteella ei-epideemiseen tilanteeseen.

Pseudomonas aeruginosa, jonka merkitys Suomen yliopistosairaaloissakin on selvästi vähäisempi kuin monissa muissa teollisuusmaissa, löytyi neljässä prosentissa veriviljelyistä (HYKS:ssa viime vuosina runsaat 3 %). Klebsiella-sukuun kuuluvia löydöksiä oli viisi prosenttia ja tyypillisesti sairaalainfektioiden aiheuttajana esiintyvää Enterobacter-sukua kolme prosenttia.
Anaerobien bakteerien osuus veriviljelylöydöksistä oli viisi prosenttia, joista 2/3 Bacteroides-lajeja ja kuusi Clostridium perfringens -sepsistä.

Lukumääräisesti pienenä, mutta mielenkiintoisena ilmiönä on havaittavissa Candida albicans -hiivan yksinvaltiuden sepsisten infektioiden aiheuttajana olevan murenemassa, kun aikuisten hiivalöydöksistä (37; 2%) kolmasosa oli muita lajeja ja lasten löydöksistä kaikki muuta kuin C. albicansia. Jakauman muuttuminen on kuvattu maailmalla, se liittyy viime vuosina lisääntyneeseen uusien atsoli.ryhmän sienilääkkeiden käyttöön.

Jaksoon sisältyi 17 salmonella-sepsistä, joiden joukossa ei ollut yhtään S. typhi- tai paratyphi-infektiota.

Taulukko:
Veriviljelyiden yleisimmät mikrobilöydökset ³ 16-vuotiailla 1.9.-31.12.1995

Petri Ruutu, HYKS
Ville Valtonen, HYKS, Sisätautien klinikka, Infektioyksikkö

(90) 4711