|
Potilasnäytteiden gramvärjäys soveltuu
edelleen ainoana pikamenetelmänä useille näytteille ja
bakteereille. Se voi estää väärän mikrobilääkehoidon
aloittamisen. Nykyisin sitä käytetään vähänlaisesti,
koska värjäys on vaikea tulkita, eikä sitä ole kovin
paljon Suomessa opetettukaan. Eikä lääkäreillä
juuri ole valmiutta käyttää gramvärjäyksen
apua hoitoa määrätessään.
Mikrobiologisena tutkimuksena gramvärjäys auttaa infektiotaudin
etiologian selvittämisessä. Mikrobien morfologinen moninaisuus
tekee tukilaboratorion asiantuntemuksen tässä tutkimuksessa
välttämättömäksi. Toisaalta, kun gramvärjäys
on juuri mikrobilääkehoidon aloittamista auttava pikadiagnostinen
menetelmä, olisi sitä pystyttävä käyttämään
terveyskeskustenkin laboratorioissa.
KTL:n mikrobiologian laboratorioiden lupatyöryhmä on ottanut
kannan, että virtsan värjäystutkimuksia (U-Bakt-Vr) voidaan
tehdä ilman tukilaboratorion tukea, mikäli ulkoinen laaduntarkkailu
on järjestyksessä.
toisen palstan alkuun
|
|
Muiden näytteiden värjäys ja tulkinta
(-Bakt-Vr) vaativat tukilaboratorion apua. Kuitenkaan ammattimikrobiologin
ei pidä katsoa jokaista värjäysvalmistetta ennen vastauksen
lääkärille lähettämistä. Se tuhoaisi välittömästi
tutkimuksen pikadiagnostiset ulottuvuudet. Virtsan bakteerivärjäyksestä
on suhteellisen vähän hoidollista hyötyä, mutta
esimerkiksi märkänäytteiden alustavastakin värjäysvastauksesta
voi olla selvästi etua. Tukilaboratorion tehtävä on toimittaa
ne tuotannontekijät, jotka puuttuvat ko. laboratoriosta. Kun tukilaboratorio
on antanut sopivan koulutuksen, voi laboratoriohoitaja hyvin tehdä
ja tulkita gramvärjäyksiä. Edellytyksenä on, että
keskusteluyhteys tukilaboratorioon on olemassa esimerkiksi värjäysnäytteiden
lähetysmahdollisuuden muodossa ja että tutkimuksen tasoa seurataan
ulkoisilla laaduntarkkailunäytteillä.
O-P Lehtonen, TYKS
(921) 261 1611
|
