|
Euroopan Unioni käyttää kehitysyhteistyöhön
noin kolme prosentia vuosibudjetistaan, kun maatalouteen menee 60 prosenttia.
Maailman antamasta avusta alle kymmenesosa tulee EU:lta ja yhteistyötä
tehdään yli sadan maan kanssa. Jäsenmaat kanavoivat keskimäärin
15 prosenttia antamastaan kehitysavusta EU:n kautta.
EU ei ole varsinainen mahti avunantajana - kuten esim. maailmanpankki
- mutta sen jäsenmaat yhdessä voisivat olla: 40 prosenttia
maailman avusta koostuu EU:n yhteisestä ja jäsenmaiden omasta
kehitysavusta. Kehitysyhteistyön tehokkaampi koordinointi toisi
käyttöön valtavan potentiaalin.
EU:n kehitysyhteistyön monimuotoisella ja varsin sekavalla keinovalikoimalla
on taustansa siirtomaa-ajassa. Historialla selittyy myös sen vahva
painottuneisuus ja sidoksisuus kauppapolitiikkaan. Kehitysyhteistyöllä
edistetään EU-maiden vientiä ja tuetaan kehitysmaiden
tuontia. Tosin jälkimmäinen ei ole onnistunut esim. Afrikan,
Karibian ja Tyynenmeren maiden suhteen,joiden osuus EU:n markkinoilla
on vuosien myötä laskenut vain neljään prosenttiin.
Pääosa avusta elintarvikkeisiin ja hätäapuun
Suuri osa avusta kanavoituu elintarvikeavun ja humanitaarisen avun
ohjelmien kautta. Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan suuntautuu runsas
puolet perinteisestä avusta. Keski- ja Itä-Euroopan markkinatalouden
edistämiseen kuluu tänä vuonna noin 10 miljardia markkaa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituu jopa kolmannes kaikesta
avusta, koska ne toteuttavat suuren osan elintarvike- ja hätäavusta.
Keinoja on - ei tehoa
Tanskalainen arviointi on todennut EU:lla olevan joustava ja monipuolinen
keinovalikoima, jota se kuitenkin käyttää tehottomasti.
Keinot ja rahoitusjärjestelyt menevät usein ristiin. Ohjelmat
muodostavat varsin mittavan sokkelon, jonka opettelu vie suomalaisilta
vielä kauan. Kirjolla selittynee osittain myös se, että
tilastotietoja EU:n harjoittamasta kehitysyhteistyöstä on
uskomattoman vähän saatavilla.
Sosiaalisen kehityksen tukemisella (terveys, koulutus, vesihuolto,
kulttuuri, julkinen hallinto) on EU:n kehitysyhteistyössä
huomattavasti pienempi merkitys kuin Suomen toiminnassa. Viimeaikaisssa
linjauksissa on kuitenkin painotettu sosiaalisen kehityksen merkitystä
ja esimerkiksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille annettava tuki
suuntautuu vuosi vuodelta enemmän sosiaalisektorille. Tukea on
myös huomattavasti lisännyt ns. rakennesopeutustuen kohdentaminen
sosiaalisektorille.
toisen palstan alkuun
|
|
Ei vain sairaaloita
EU käyttää noin viisi prosenttia varoistaan terveysalan
kehitysyhteistyöhön, Suomi noin 12 prosenttia. Terveyssektorin
merkitys ja sisältö vaihtelee melkoisesti ohjelmittain. Afrikan,
Karibian ja Tyynenmeren maille suuntautuvasta avusta terveysalan tuki
kasvoi kolminkertaiseksi vuosina 1990-1993. Samaan aikaan rakennesopeutustuen
varat terveyssektorille kasvoivat lähes samansuuruiseksi kuin varsinainen
apu. Myös tuen sisällössä on tapahtunut huomattava
suunnanmuutos.
Sairaaloiden rakentamisesta on siirrytty terveydenhuollon kokonaisvaltaisten
reformien tukemiseen (ydinsanoina perusterveydenhuolto, rahoituskysymykset,
desentralisaatio). Tämä on alkanut merkitä asiantuntija-apua
ministeriöiden toiminnan kehittämiseen sekä alueellisesti
rajattujen projektien tukeen maan sisällä.
EU:lle tärkeitä kohteita ovat lääkehuolto, palvelujen
rahoitus ja AIDS. Rahoituksen suhteen EU:n politiikka vaikuttaa selvästi
erilaiselta kuin Maailmanpankin: komission virkamiehet suhtautuvat varsin
varauksellisesti yksityistämiseen ja käyttäjämaksuihin.
Aasian ja Latinalaisen Amerikan yhteistyössä terveysalan
osuus on huomattavasti vähäisempi kuin esimerkiksi Afrikassa.
Intiassa, Bangladeshissa ja Filippiineillä, jotka ovat tärkeimpiä
EU:n kohdemaita, terveyssektorin tuki suuntautuu voimakkaasti perhesuunnitteluun.
Sama koskee Välimeren maita, joiden terveys- ja väestöohjelmien
tavoittteena on ehkäistä muuttoliikettä pohjoiseen.
Terveysalan merkitys nousussa
EU:n kehitysyhteistyössä terveys- ja sosiaalialan merkitys
on kasvussa. Selkeää, yhtenäistä politiikkaa ja
strategioita ei kuitenkaan vielä ole. Politiikan luominen on välttämätöntä
EU:n kehitysyhteistyövarojen käytön tehostamiseksi. Suomelta
ja Ruotsilta, joilla on runsaasti kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon
rakentamisessa, odotetaan vahvaa panostusta kehittämistyöhön.
Lisää aiheesta HEDECin tuoreessa julkaisussa:
EU:n kehitysyhteistyöstä terveys-, sosiaali- ja väestöaloilla
(tilaukset telefax 90- 7732 922, hinta 90 mk + toimituskulut 20 mk).
Anneli Milén, HEDEC/STAKES
(90) 3967 2042
|
