Infektiotautien tutkimusta arvostetaan

On totta, että täällä on tehty paljon muutakin hyvää tutkimusta, ja että Suomen infektiotautitilanne on varsin hyvä: HIV-tartuntojen ja kupan lukumäärä on pieni jne. Mutta harvat maan rajojen ulkopuolella tietävät tämän. Kansainvälisen arvostuskynnyksen ylittämiseen tarvitaan jotakin enemmän - rokotusten alueella tämän lisän on tarjonnut hyvä tutkimus yhdessä terveydenhuollon erinomaisen toiminnan kanssa. Monipuolinen lähestymistapa ja eri tutkimusten synergia ovat tehostaneet toiminnan vaikuttavuutta.

Suomella on erityisen hyvät lähtökohdat kansainvälisesti arvostettuun asemaan terveydenhuollon ja lääketieteellisen tutkimuksen eri alueilla: terveydenhuoltojärjestelmän rakenne ja sen tehokas toteutus, sekä henkilöstön hyvä koulutustaso ja ammattitaito mahdollistavat luotettavan tiedon saamisen niin kliinisissä kuin epidemiologisissakin kysymyksissä. Lisäksi tarvitaan "vain" hyvää, ammattitaitoista ja laadukasta tutkimusta, joka käy käsiksi vaativiin kysymyksiin ja asettaa päämääränsä korkealle. KTL:n tutkimuksen tavoite on rakentaa kansainvälisesti arvostettuja suomalaisia erityisosaamisen keskuksia.

Rokotustutkimus

KTL:n rokotustutkimuksessa ollaan jo varsin pitkällä tällä tiellä, ensimmäisenä kohteena, jossa pyritään kansainvälisen tutkimuksen ja arvostuksen ykkösluokkaan. Korkeaan laatuun panostaminen merkitsee kliinisissä tutkimuksissa jokaisen vaiheen monitorointia ja monipuolisten modernien laboratoriomenetelmien yhdistämistä epidemiologiseen tutkimukseen.

Monipuolinen lähestymistapa on toinen valtti: suurten kliinisten tutkimusten lisäksi uusien rokotteiden kehitystyötä tehdään molekyylibiologisin menetelmin infektion patogeneesin ja immuniteetin luonteen tutkimuksesta alkaen. Toisaalta rokotusohjelmien toteutusta, kustannuksia ja vaikuttavuutta tutkitaan. Uusin, lupaava tutkimuskohde on rokotusten kohteena olevien tautien tarttumisen ja siihen vaikuttavien seikkojen, rokotustenkin matemaattinen mallitus. Tavoitteena on kyetä ennustamaan rokotusstrategioiden vaikuttavuutta. Moniin tämän alueen hankkeisiin liittyy kansainvälistä yhteistyötä mm EU-projekteina ja kehitysmaayhteistyönä. Samalla osallistutaan EU:n ja WHO:n työryhmiin, jotka suunnittelevat ja edistävät alan kehitystä.

toisen palstan alkuun

Infektiotautien epidemiologia

KTL on tehnyt infektiotautien epidemiologian alueella yhteistyössä useiden Suomen yliopistojen, sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa korkeatasoista tutkimusta: HIV-infektioissa, virtsatieinfektioissa, influenssassa, keuhkokuumeessa, sinuiitissa ja välikorvantulehduksessa, parodontiitissa, turistiripulissa, salmonella-infektioissa, borrelioosissa, keuhkoklamydiassa, A-ryhmän streptokokki-infektioissa, mikrobilääkeresistenssissä. Lähtökohtana tässäkin on ollut hyvä terveydenhuoltojärjestelmämme. Yhteistyö lähialueiden kanssa on jatkuvasti tärkeätä.

Kaikissa KTL:n referenssilaboratorioissa toteutettu molekyylibiologisten menetelmien soveltaminen mahdollistaa sekä tartuntateiden että mikrobien evoluution seuraamisen. Eri tutkimushankkeiden välisen synergian lisääminen ja jonkin näkyvän innovaation löytyminen saattaisivat piankin nostaa KTL:n tämänkin alueen tutkimuksen ykkösketjuun.

Infektiot kroonisten tautien taustalla

KTL voisi nousta kansainvälisen asiantuntija- ja tutkimuskeskuksen asemaan myös teemalla "infektiot kroonisten tautien syy- ja taustatekijöinä". Keuhkoklamydia on osoittautunut tärkeäksi sydäninfarktin taustatekijäksi ja antanut vahvaa viitettä enterovirusinfektion osuudesta lapsuusiän diabeteksen synnyssä. Nämä tutkimuslinjat jatkuvat aktiivisesti ja pyrkivät vahvistamaan lähinnä epidemiologisiin näyttöihin perustuvaa todistusaineistoa ja kehittämään interventiokeinoja. Uusi tutkimuslinja on bakteerien tuottaman alkoholidehydrogenaasin merkitys syövän synnyssä. KTL on ollut näiden tutkimusten pioneeri.

Millä muilla alueilla on mahdollisuuksia kansainvälisen huippuosaajan asemaan? Kapeita erikoisaloja löytyy varmasti: jo tällä hetkellä näitä ovat klamydiat, keuhkokuumediagnostiikka, enterovirusten molekyylibiologia, endotoksiinin biokemia, anaerobibakteerien taksonomia ja kliininen merkitys, Bacillus subtilis proteiinien tuotantojärjestelmänä. Niiden alueella puuttuu vielä riittävä massa näkyvää kansainvälistä panosta varten. Synergiaa saattaisi löytyä yhteistyöstä korkeakoulujen tai muiden tutkimuslaitosten kanssa, tai osana sitä kansainvälistä yhteistyötä, jota on jo runsaasti käynnissä mm. EU:n puitteissa.

Arvostettu kansainvälinen asema on tavoittelemisen arvoinen asia. Sillä on myös selviä tärkeitä, konkreettisia ja positiivisia seurannaisvaikutuksia: se toisi meille pätevää tutkijatyövoimaa ja lisäisi mahdollisuuksia vaikuttaa kansainväliseen terveyspolitiikkaan.

Pirjo H Mäkelä, KTL
(90) 47 441