|
Suomella on kansanterveystutkimuksessa ja -osaamisessa
vahvat historialliset perinteet. Näihin perinteisiin on liittynyt
myös Kansanterveyslaitoksen kehittyminen kansainvälisestikin
merkittäväksi alan tutkimus- ja asiantuntijakeskukseksi.
Krooniset tai ns. ei-tarttuvat taudit ovat koko teollistuneen maailman
johtavia terveysongelmia, ja ne ovat nopeasti lisääntymässä
myös kehitysmaissa. Sydän- ja verisuonitaudit on keskeisin
yksittäinen tautiryhmä. Niiden tutkimuksessa ja ehkäisyssä
KTL on voinut hyödyntää tutkimuksen ja seurannan integrointia.
Sydän- ja verisuonitautien alalla laitoksella on kansainvälisesti
tunnustettu ja vahva asema, jonka pohjana ovat korkeatasoinen genetiikan,
biokemian, solubiologian, epidemiologian ja käyttäytymistieteiden
perustutkimus. Näiden tautien ehkäisyn laajasta tutkimus-
ja asiantuntijatyöstä ja niihin liittyvästä kansainvälisestä
yhteistyöstä osa on kahdenvälistä ja osa erilaisia
kansainvälisiä ohjelmia.
Esikuvana WHO:n syöpäkeskus
Sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen ja ehkäisyn osaamista
ja laitoksen asemaa merkittävänä eurooppalaisena keskuksena
on tarkoitus vahvistaa. Esikuvana on WHO:n syöväntutkimuskeskus
Ranskan Lyonissa. Kotimaisen tutkimuksen lisäksi pyritään
vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä mm. Euroopan
Unionin ja WHO:n kanssa. Jo nyt KTL toimii ehkä laajimman lääketieteellisen
tutkimuksen, WHO:n MONICA-projektin kansainvälisenä tietojenkäsittelykeskuksena.
KTL:lla on tunnustettu kansainvälinen asema myös ravitsemuksen,
mielenterveyden, liikenne-epidemiologian ja diabeteksen tutkimuksessa.
toisen palstan alkuun
|
|
Euroopan terveyskartta on muuttunut viime vuosina
voimakkaasti, ja entisen Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan välinen
ero on kasvanut huolestuttavasti. KTL:n osaamista ja maantieteellistä
asemaa voidaan hyödyntää terveyskuilun kaventamiseen
tähtäävissä eurooppalaisissa ohjelmissa. Venäjän
ja Baltian maiden yhteydet ovat erityisenä vahvuutena, mutta KTL
on mukana mm. Maailmanpankin tukemassa Unkarin "Close the Gap"
-ohjelmassa. KTL osallistuu useisiin kansainvälisiin koulutustehtäviin
ja 15 vuoden aikana on lähes tuhat ulkomaalaista osallistunut WHO:n
kanssa kahdesti vuodessa järjestettävään viikon
koulutusohjelmaan. Sen aiheena on sydän- ja verisuonitautien yhteisötason
ehkäisyn teoria ja käytäntö, perustana Pohjois-Karjala-projektin
kokemukset.
Lääketieteellistä tietoa sydän- ja verisuonitautien
riskitekijöistä on meillä suunnitelmallisesti hyödynnetty
Pohjois-Karjalan kokeiluohjelmassa, jossa on saatu runsaasti ja monipuolisesti
tietoa ehkäisyn toteuttamisesta. Kokemuksia on aktiivisesti sovellettu
valtakunnalliseen ehkäisytyöhön. Kun Suomi 1970-luvun
alussa johti maailman sydänkuolleisuustilastoja, on tämän
kuolleisuuden väheneminen meillä ollut viime vuosina ennätyksellisen
suurta. Työikäisen väestön sydän- ja verisuonitautikuolleisuus
on pienentynyt jo yli 50 prosenttia.
Tästä erittäin myönteisestä kehityksestä
huolimatta sydän- ja verisuonitautilukumme ovat kansainvälisessä
vertailussa edelleen suhteellisen korkeat - kuten myös esim. verenpaine-
ja veren kolesterolitasomme. Näin ollen seuraavien 10-20 vuoden
kansanterveyden kehitys maassamme on edelleen olennaisesti riippuvainen
edellä mainitun myönteisen kehityksen jatkumisesta. Se ei
tapahdu itsestään. Edelleen tarvitaan tutkimusta ja sen määrätietoista
soveltamista kansanterveyden hyödyksi - ja tätä työtä
suuresti rikastuttavaa kansanvälistä yhteistyötä.
Pekka Puska, KTL
(90) 474 4336
|