|
Arktisella lääketieteellä on oma
asemansa pohjoisen oloissa asuvien ihmisten terveyteen ja sairauksiin
liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Täällä on kylmä,
valo ja lämpötila vaihtelevat suuresti, asutus on harvaa ja
alkuperäisväestö on usein vähemmistönä.
Kylmän ilmanalan alueilla asuu koko maailmassa yli kolme miljoonaa
ihmistä, joista suurin osa Venäjän pohjoisosissa. Muita
alueita ovat Alaska, Kanadan pohjoisosat, Grönlanti, Pohjoismaiden
pohjoisosat ja Japanin Hokkaidon saari. Lisäksi merkittävä
osa lämpimämpien alueiden väestöstä altistuu
ajoittain kylmälle.
Pohjoismaiset Oulussa
Tämä on varsin nuori ala, joka alkoi kehittyä toisen
maailmansodan jälkeen. Ensimmäinen kansainvälinen arktisen
lääketieteen kokous järjestettiin Alaskassa 1967 ja 1969
Pohjoismaiden neuvoston aloitteesta perustettiin Arktisen lääketieteen
pohjoismainen yhteistyötoimikunta. Samalla Oulun yliopiston yhteyteen
pystytettiin yhteistyötoimikunnan sihteeristö. Yhteistyötoimikunta
toimii pohjoismaisena arktisen lääketieteen tutkimuksen verkostona
ja aloitteentekijänä alan yhteispohjoismaisille tutkimushankkeille.
Lisäksi se edustaa Pohjoismaita arktisen lääketieteen
kansainvälisessä järjestössä, 1981 perustetussa
International Union for Circumpolar Health:issä (IUCH). Tämän
sihteeristö toimii Anchoragessa Alaskassa.
Toimikunnan järjestämistä 43 kokouksesta viisi on ollut
laajoja kansainvälisiä arktisen lääketieteen kokouksia.
Tämänvuotinen pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan järjestämä
kokous käsitteli kylmän vaikutusta ihmisen elimistöön.
Seuraava kokous järjestetään yhdessä Barentsin euroarktisen
neuvoston terveystyöryhmän kanssa Tromssassa. Sen aihe on
ympäristösaasteiden vaikutukset pohjoisessa asuvien ihmisten
terveyteen.
Yhteistyötoimikunta julkaisee Arctic Medical Research -lehteä,
joka on maailmassa ainoa puhtaasti arktiseen lääketieteeseen
keskittyvä lehti. Lehden levikki on tällä hetkellä
yli 1 600 ja se leviää ainakin 15 maahan.
toisen palstan alkuun
|
|
Rahaongelmia
Yhteistyötoimikunnan toimintaa on kymmenen vuoden sisällä
arvioitu monta kertaa. Sen ylläpitäminen ja kehittäminen
on katsottu tärkeäksi. Vuonna 1990 yhteistyötoimikunta
nimitettiin WHO:n arktisen lääketieteen yhteistyökeskukseksi.
Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön komitean asettama työryhmä
esitti 1992, että Pohjoismaiden ministerineuvoston perusrahoitus
lakkautettaisiin asteittain vuoteen 1997 mennessä. Tähän
pyritään kaikin keinoin saamaan muutosta, koska perusrahoitus
on välttämätön toiminnan ylläpitämiseksi
ja kehittämiseksi.
Toimikunnan painopisteet ovat olleet ihmisen sopeutuminen kylmään,
tapaturmat ja niiden ehkäisy arktisella alueella, ympäristösaasteet
ja niiden vaikutukset ihmisen terveyteen pohjoisessa sekä perinteisten
ja länsimaisten elintapojen kohtaamisen aiheuttamat terveysongelmat.
Nyt alkaneella kaudella toimikunta aikoo panostaa edellä mainittujen
lisäksi reaaliaikaisen, kansainvälisen arktisen lääketieteen
verkoston luomiseen ja alkuperäisväestöjen (saamelaiset
ja Grönlannin eskimot) terveysongelmiin.
Luonnonvarat vetävät kiinnostusta
Maailman mielenkiinto pohjoisia alueita kohti on selvästi kasvamassa.
Tähän vaikuttavat pohjoisten alueiden rikkaiden luonnonvarojen
tiedot. Niiden mahdollisessa käytössä ei pidä unohtaa
ihmistä, tämän toimintaan ja terveyteen vaikuttavia näkökohtia.
Tällainen vaara on, jos ihmiseen kohdistuva arktinen tutkimus jää
toimintaedellytyksiä vaille.
Arktisen lääketieteen pohjoismaisessa yhteistyössä
on nähtävissä pohjoismainen lisäarvo, eli yhteistyöllä
saavutetaan vaikutusmahdollisuuksia ja tuloksia, joita ei yksikään
Pohjoismaa voisi saavuttaa erillisenä. Euroopan unionikin on osoittanut
kasvavaa mielenkiintoa arktiseen tutkimukseen.
Mikael Knip,
Arktisen lääketieteen pohjoismainen sihteeristö
(981) 537 6200
|
