Biologiset vaaratekijät ja työsuojelumääräykset

Biologisten tekijöiden aiheuttamaksi ilmoitettiin vuonna 1994 117 tartunta- ja loistauteihin luettavaa ammattitautia. Esimerkiksi työperäisen myyräkuumeen oli saanut 22. Lisäksi biologiset tekijät aiheuttivat lukuisia hengityselimistön ja ihon ammattitauteja.

Vuonna 1993 ei ilmoitettu lainkaan hepatiitti B:n aiheuttamia ammattitauteja. Viime vuonna on tehty ilmoitus kahdesta hepatiitti C:n aiheuttamasta tartunnasta terveydenhuoltoalalla.

Viime aikoina erityistä huomiota ovat saaneet kosteusvauriorakennusten homeitiöiden aiheuttamat ammattitaudit. Eräässä varuskuntasairaalassa suurin osa henkilökunnasta sairastui joko keuhkorakkulatulehdukseen, astmaan tai allergiseen nuhaan. Niiden aiheuttajia olivat Sporobolomyces salmonicolorin itiöt.

Säädökset

Työturvallisuuslaissa (299/58, 17 §) on määrätty yleisellä tasolla tarpeellisiin suojelutoimenpiteisiin ryhtymisestä, mikäli työolosuhteista saattaa aiheutua tartunnan tai myrkytyksen vaaraa. Alempiasteisia säädöksiä biologisista altisteista ei tämän lain nojalla ennen ETA-aikaa juurikaan ole annettu.

Nykyinen ammattitautiasetus (1347/88) luettelee ammattitauteja aiheuttavia tekijöitä, kuten bakteerien ja homeiden vapauttamia itiöitä ja muita biologisesti aktiivisia aineita, tuberkuloosibasillin sekä eräät virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot. Asetuksessa on myös mainittu näiden tekijöiden aiheuttamia tyypillisiä sairauden muotoja.

Sairausvakuutusasetus (717/91) tuli voimaan vuonna 1991. Sen mukaan raskaana oleva nainen, jonka työhön ja työoloihin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin, jollei vaaratekijää voida poistaa työstä tai työoloista. Jos hänelle ei voida järjestää muuta työtä, hänellä on oikeus saada erityisäitiyslomaa. Asetuksen 11a §:ssä on lueteltu edellä tarkoitettuja tauteja, kuten toksoplasmoosi, listerioosi, vihurirokko, herpes, vesirokko, hepatiitti, HIV-tartunta ja sytomegalovirus.

Biologisille tekijöille altistuvien työntekijöiden terveystarkastuksista on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (1672/92) terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä.

EU:n piirissä on työntekijöitä ja väestöä pyritty suojelemaan biologisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta antamalla direktiivejä (90/679/ETY, 93/88/ETY, 90/219/ETY ja 90/220/ETY). Näistä kaksi koskee työntekijöiden suojelua biologisilta vaaroilta ja biologisten tekijöiden vaaraluokitusta sekä toiset kaksi geneettisesti

toisen palstan alkuun

muunneltujen organismien suljettua käyttöä ja tarkoituksellista levittämistä. EU:n direktiiveistä kaksi on siirretty Suomen työsuojelulainsäädäntöön. Valtioneuvoston päätös (1155/939) koskee työntekijöiden suojelemista työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta ja työministeriön päätös (510/94) biologisten tekijöiden luokitusta. Geneettisesti muunneltuja organismeja koskevat erillisdirektiivit on otettu huomioon geenitekniikkalaissa 377/95. Edellä mainitut valtioneuvoston ja työministeriön päätöksen määräykset koskevat myös geneettisesti muunneltuja organismeja.

Tulevaisuuden suuntia

Työsuojelusäädösten yhtenä kulmakivenä on työpaikalla tapahtuva vaaran arviointi sekä sen perusteella tapahtuva päätöksenteko tarvittavista toimenpiteistä työntekijöiden suojelemiseksi. Jos työssä voi altistua biologisille tekijöille, työnantajan on määritettävä altistuksen luonne ja kesto.

Työpaikalla toteutettavien työsuojelutoimien laajuus on yhteydessä biologisten altisteiden vaarallisuuteen. Tämän vuoksi biologiset vaaratekijät on luokiteltu neljään vaaraluokkaan.

Uusien suomalaisten työsuojelusäännösten pohjana olevat EU:n direktiivit ovat niin sanottuja minimidirektiivejä. Kansallisesti voidaan lainsäädäntöön ottaa direktiiveissä esitettyjä tiukempia turvamääräyksiä. Monet maat ovat tiettävästi ottaneet EU:n esittämän vaaraluokituksen sellaisenaan kansalliseen lainsäädäntöönsä. Suomessa joidenkin altisteiden, kuten vesikauhuviruksen, vaaraluokkaa nostettiin, ja joitain altisteita lisättiin työministeriön luetteloon KTL:lta pyydetyn lausunnon perusteella.

Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC, joka toimii WHO:n alaisuudessa Lyonissa, on pitkään arvioinut erilaisten kemiallisten aineiden syöpävaarallisuutta. Vuonna 1991 tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti IARC on ryhtynyt arvioimaan myös biologisten tekijöiden aiheuttamaa syöpävaaraa.

Hepatiitti B- ja hepatiitti C-virustartunnan syöpävaarallisuudesta ihmiselle on riittävä näyttö, hepatiitti D-virustartunnan syöpävaarallisuudesta ei ole näyttöä. Schistosoma haematoblumin, Opistorchis viverrinin ja Helicobacter pylorin syöpävaarallisuudesta ihmiselle on riittävä näyttö.

Työsuojeludirektiivit ja niiden perusteella annetut suomalaiset säädökset koskevat myös geneettisesti muunneltuja organismeja. Nykyiseen vaarallisuusluokitukseen ei vielä ole sisällytetty näitä altisteita. Niiden aiheuttaman vaaran arviointi lienee hankalampaa kuin "luonnollisten" patogeenien aiheuttaman. Englannissa on Geneettisen muuntelun neuvoa-antava komitea julkaissut viime vuonna ohjeen geneettisesti muunneltujen mikro-organismien vaaran arvioinnista. Vastaavanlaista ohjeistoa tarvittaisiin suomalaisillakin työpaikoilla.

Asko Aalto, Työministeriö

(931) 260 8111